VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Daily Archives: 9 elokuun, 2012

Essi Tammimaa – Rakkaudettomuuden perintö (2011)

09 torstai Elo 2012

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

book review, Essi Tammimaa

Essi Tammimaa: Paljain käsin. Gummerus 2011. 346 s.

Kirjailija Essi Tammimaan (s. 1981) toinen romaani Paljain käsin näyttäytyy ruumiillisuuden manifestina. Kirjailija julkaisi esikoisromaaninsa Ilmestys (2007) nimellä Essi Henriksson. Sekä debyytti että uutuus ovat vahvoja naisromaaneja. Uutuusromaanin päähenkilöinä on Vaaran perheen kolme aikuista tytärtä Varpu, Inari ja Virva. Yksi sisaruksista tekee liian paljon kuluttavaa työtä, toinen seurustelee varatun miehen kanssa ja kolmas ei saa lapsia, vaikka kuinka yrittäisi.

Romaanin minäkertojana toimii sisaruksista nuorimmainen eli Varpu. Sairaiden vanhusten saattohoitajana työskentelevälle naiselle hoivatyö tuntuu olevan henki ja elämä. Varpu on omaksunut selkäytimeensä Anni-mummon kyyniset ajatukset yksin pärjäämisestä sekä Suomesta roudan puremana maana, jossa pysyy pystyssä yksin työn varassa.

Vaaran tyttäriä yhdistää toisiinsa sisarussuhteen lisäksi äiti, jonka kanssa heillä kaikilla on omat ongelmansa. Varpu ei tiedä vanhempiensa kohtaamisesta, mutta muistaa vangitsevasti heidän avioeronsa päivän. Hänelle selviää, että äiti on aikanaan kärsinyt oman äitinsä rakkaudettomuudesta, mikä tuntuu siirtyvän perintönä seuraavalle sukupolvelle. Prosessille ei tunnu löytyvän vaihtoehtoa:

”Äidin silmät lasittaa sama mantra, jolla edelliset sukupolvet ovat itseään suomineet, rankaisseet sitä, että ovat valinneet miehen, johon ei voi luottaa. Pitää pärjätä yksin. On haihattelua kuvitella, että voisi vaatia tukea ja turvaa joltakulta toiselta. Jos haluaa jotain tehdyksi, se on tehtävä itse. Niin äiti ajattelee, ja koska hän ajattelee niin, siitä on tullut totta.”

Romaanissa on takaumia II maailmansodan aikaan asti. Kirjailijaa on kiinnostanut tutkia sodanaikaisten naisten kohtaloita. Kotirintaman tapahtumat ovat nykypäivän naisten tapahtumien peilauspiste, eivät muuta. Tammimaan naishenkilöiden yksinäisyys perustuu siihen, ettei heillä ei ole tukenaan vahvoja miehiä eikä tukea tahdo oikein löytyä muista naisistakaan.

Minäkertojan avaussanat tiivistävät romaanin eetosta:

”Tässä minä taas olen, kädet paskassa ja kyyneleet silmissä. Ihmisruumis on herkkä: vuotaa milloin mistäkin kohtaa. Kun ruumis pettää ja lapset väsyvät hoitamaan jäljelle jäänyttä rankaa, tulee minun vuoroni. Minä otan kärisevät papat ja mummut vastaan ala-aulassa, ja minä pesen heidän velton ruumiinsa ennen kuin he lähtevät. Lähtemisellä en tarkoita kotiin lähtemistä, ymmärrättehän. Minä pesen heidät viimeisen kerran.”

Jo Tammimaan esikoisromaanissa ruumiilliset aiheet ja aspektit olivat keskiössä. Teoksen tämä puoli saattoi olla avointa kritiikkiä uskonnollisten piirien ruumis-henki-typologioille. Paljain käsin peilaa paljon sielullisia ja älyllisiäkin ulottuvuuksia, vaikka ruumiillisuuden merkitys on vieläkin vahva. Ruumiillisuus pelkistyy teoksessa niin sodan kuin rauhankin aikana raskauden mahdollisuuteen. Jotkut Tammimaan naiset näkevät itsensä lähinnä vauvantekokoneina, joiden on ennen kaikkea pidettävä varansa, ettei tapahdu vahinkoja:

”En ole osannut edes aavistaa, että äiti ei tullutkaan äidiksi kohtalon oikusta. Hänelle äitiys oli saavutus. Ailalle se oli taakka. Hän ei saanut päättää edes lapsensa, meidän äitimme, nimeä. Raskaaksi tulemiseen hänellä oli vielä vähemmän sananvaltaa. Jos ei ole paksuna, tulee paksuksi, niin kuin Tuure-vaari äidille kerran lohkaisi.”

Suomen kielen maisterille kielelliset kokeilut ovat merkittäviä. Kun esikoisromaanissa Tammimaa lähti kokeilemaan kielellisten vertauskuvien rajoja, on uutuuteen tullut mukaan iso määrä lönnrotmaisia uudissanoja, joiden äärellä lukija pysähtyy ihmetellen. Millaisia ovat kirvakat lääkkeet? Entä mitä ovat lohnokset, joita Varpu kokoaa muovipussiin vanhainkodin osastolla?

Tammimaan mieshenkilöt ovat lähinnä statisteja. Esikoisromaanissa kertojan mieskuva oli varsin kielteinen: miehet kuvattiin pettureiksi ja pettäjiksi, joihin naishenkilöt eivät kyenneet sopimaan kestävää suhdetta. Sama asetelma jatkuu Paljain käsin -teoksessakin. Tammimaan naisten ympärillä pyörii yhä niitä ”vääriä” miehiä, joihin on vaikea sitoutua, jotka tekevät naisilleen pahaa ja joiden kanssa esimerkiksi lapsen hankkiminen jää haaveeksi.

Tammimaata on kehuttu omaääniseksi ja persoonalliseksi kertojaksi, jonka kirjoitustaito tuli näkyviin jo debyytissä. Myös Paljain käsin –teoksessa romaanikertoja hienosti kuvaa himmein ja vähin vedoin laajoja asiakokonaisuuksia ja syviä syyseuraussuhteita. Romaanikertojan paatos problemaattisista naiskysymyksistä on irvokas pienoiseen epäuskottavuuteen saakka. Vaaran tyttärien äidin sanoin:

”Ei teille mikään riitä. Kun kuolen, ette enää voi vaatia minulta mitään.”

Kaiken kaikkiaan Tammimaan teos on tyylillisesti ja sisällöllisesti ehjä lukuromaani. Kirjailijan naiskuvaus on rehevää ja säröistä. Ihmissuhteiden kielteisten puolien kuvauksessa Tammimaa ei välty ylilyönneiltä. Kirjailija ei tavoita kovin painokasta sukupolvikuvauksen intensiteettiä, vaikka luo kiintoisia kipupisteitä eri sukupolvien henkilöiden välille.

Kun Anja Kauranen (Snellman) törmäsi 30 vuotta sitten naisellisessa seksuaalikuvauksessaan voimakkaiden ennakkoluulojen ja asenteiden muuriin (Sonja O. kävi täällä), Tammimaan tilanne lienee tänään paljon seesteisempi. Tähän Tammimaan romaanikertoja ottaa hieman kantaakin. Kirjallisuuden klassikoiden maailmanmiehet kantoivat Varpun mukaan maailmantuskia, kun taas samojen teosten naisia raskauttivat ne leimaamiset, jotka seurasivat miesten tuskien lievittämisestä. Omasta mielestään Varpu Vaara on erilainen: hän ei koe maailmantuskaa, ei leimaamista, ainoastaan väsymystä. Vai onko hän sittenkin välinpitämätön?

Äiti-tytär-suhteen kipupisteiden kuvauksessa Tammimaalle lienevät olleet tärkeitä alatekstejä Anja Snellmanin Ihon aika (1993) ja Anna-Leena Härkösen Avointen ovien päivä (1998). Jos Essi Tammimaa jatkaisi myöhemmissä teoksissa eteenpäin Snellmanin jalanjäljissä, lienee romaanituotannon seuraava vaihe Pelon maantieteen (1995) vertainen irtiotto sovinismin linnakkeita vastaan.

– – – – – – – – – – –

Julkaistu Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä Kiiltomato.net 16.4.2011.

Blogin tilastot

  • 58 963 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • JP Koskisen Tulisiipi (podcast)
  • Huojuvan paripuhteen psykologiaa
  • Vihan hedelmät suomalaisittain vievät pilvien päälle
  • Altered Carbon: TV-sarja versus kirja
  • Maagisrealistinen seikkailu Uuteen-Seelantiin
  • Silvia Hosseinin uran taitekohta

  • Jari Olavi Hiltunen
elokuu 2012
ma ti ke to pe la su
« Hei   syys »
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728293031  

Arkistot

  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • Toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • Toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • Toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • Toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • Toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary

Social

  • View jariohiltunen’s profile on Instagram

Suosituimmat tekstit

  • Keijo Leppänen – Vaimokeskeinen kirjailija elämän arjen ja pyhyyden äärellä
  • Fjodor Dostojevski fantasiakirjailijana
  • Göran Hägg - Puheilmaisu on taiteenlaji (2001)
  • Umberto Eco - Hullunkuristen murhenäytelmien kuvaaja
  • Jari Tervo - parodisia henkilökuvia ja mustia lampaita
  • Vallankumoussotureita, rakkaustarinoita ja talouskysymyksiä
  • Kristilliset symbolit koettavat näyttää näkymättömän
  • Brändi nimeltä Jyrki Lehtola
  • Anna-Leena Härkösen naiselliset maailmanparannusohjeet
  • Emil Nervander – Suomen taidehistorian isä

Avainsanat

#amisreformi 1700-luku 1950-luku Aamulehti Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Alivaltiosihteeri Altered Carbon amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Angels and Demons Anja Lampela Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Arja Palonen Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen author interview autobiography Bagdadin prinsessa Baudolino bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Ensio Lehtonen Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass Hain series Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Heidi Liehu Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot Hiidenkivi Hiljainen tyttö historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katri Helena Katriina Ranne Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kharis kielilläpuhuminen Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia Kirjava kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa Kökar Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lappi Lars Levi Laestadius Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Lahdensuu Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Peura Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko Kilpi Marko Tapio Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki Mihail Bahtin Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series Natasha Vilokkinen Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkävuosi Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti oppaat Orhan Pamuk ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana pakinat Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile podcast poetry poliisi politiikka Pori Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raisa Porrasmaa Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas religion Richard Morgan Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Sami Heino Samuli Antila Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö spanish literature spefi Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Taneli Junttila Tapio Koivukari Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Lost Symbol The Pacific The Second World War Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen Troikka Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS työelämä Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Koivumäki Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Väinö Linna Walt Whitman war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare X-sukupolvi Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 58 963 hits

Pidä blogia WordPress.comissa.

Peruuta
Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy