Avainsanat

, ,

Image

Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas. Teos 2008.

Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni. Teos 2010.

Tiina Raevaara: Hukkajoki. Teos 2012.

”Oliko sotaa loppujen lopuksi olemassakaan vai oliko vain hiljaisuutta; kehittyivätkö asiat päätepisteeseensä niin luontevasti, ettei niitä voinut silloin huomata? Emme me puhuneet sodasta, ei sotia ole olemassa silloin kun ihmiset ovat keskittyneet sotimaan – ne syntyvät vasta jälkeenpäin, kun joku kirjoittaa ne ylös. Nyt ei ole ketään, joka kirjoittaisi.”

12.8.2008 ilmestynyt Eräänä päivänä tyhjä taivas oli kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särön silloisen toimitussihteerin Tiina Raevaaran (s. 1979) esikoisromaani. Kypsästi kirjoitetussa romaanissa avautui painajaisunenomainen maailma, jossa päähenkilönä oleva tyttö käyskenteli silmät ymmyrkäisinä. Ydinsodanjälkeisessä todellisuudessa ihmiset olivat tuhonneet toisensa ja elinmahdollisuutensa lähes tyystin.

Sodan hävityksestä paennut tyttö löytää metsän keskeltä ison talon, jossa asuu mies yhdeksäntoista pojan kanssa. Hän saa kuulla olevansa talon tytär mutta ei jostain syystä koe olevansa tervetullut syntymäkotiinsa. Tyttöä puhutellaan kuin toisesta ulottuvuudesta tulleena pelottavana kummajaisena. Jättiperheen äidin kohtalo on tytölle arvoitus, joka saa myöhemmin ravistelevia vastauksia.

Romaanin dystooppinen maailma on synkkä ja epätoivon sävyttämä. Erikoista on se, että Raevaaran romaanihenkilöt saavat nimiä vasta teoksen puolivälissä. Tämän myötä he lomittuvat aluksi kuin eloon jäävän luonnon osiksi. Ihmisten ylikansoitus on vaihtunut nykyhetkeen sukupuuton partaalla. Valloilleen riistäytynyt luonto on viimeinen silaus romaanin anarkistiselle miljöölle, joka nielaisee vähäiset toivon aiheet kuin musta aukko.

Debyytissä Raevaaran romaanikerronta osoittautuu tyylikkääksi, ilmavaksi ja jännittäväksi. Perinnöllisyystieteestä vuonna 2005 tohtoriksi väitellyt kirjailija on taitavasti sovittanut ahdistavan miljöön keskelle sadunhohtoisen tarinan, jonka kauhuromanttiset tunnelmat ovat vangitsevia.

Takautuvat kauhukuvat ydinsodan tuhoista sekä päähenkilön toistuvat painajaisunet tekevät Eräänä päivänä tyhjä taivas -teoksesta raskassoutuisen lukuromaanin. Loppua kohti kerronta sirpaloituu tajunnanvirtamaiseksi kujanjuoksuksi. Kypsä kirjoitustyyli, kiehtova tarinankulku ja maalauksellinen luontokuvaus ovat esikoisromaanille selviä ansioita. Biologin koulutuksen saanut kirjailija kirjoittaa luonnosta ja sen tuhosta niin kouriintuntuvasti, että henkilöt muuttuvat ajoittain sivuseikaksi.

Raevaaran seuraava kaunokirja oli novellikokoelma En tunne sinua vierelläni, johon oli koottu 14 kertomusta. Näissä novelleissa luonto ja ihminen puhuvat toisilleen kuin vertaisilleen. Kokoelman avausnovellissa kertojana toimii kuikka, joka keskustelee sairaalaan suljetun miehen kanssa kuin samalla kielellä. Novellikertojan mukaan kuikat ovat aaltojen ääniä rantaa vasten, mutta ihmiset sitä vastoin ovat ikuisia, kuoleman kestäviä.

Metsäiset vedet ovat läsnä monessa kertomuksessa. Eräässä novellissa ihminen muuttuu lammen äärellä jättimäiseksi sudenkorennoksi; ihmisruumis on ollut hyönteisen kotelo. Kirjailija päättää usein novellinsa loppuhuipennukseen, jossa luonnollisen vapauden kaipuu korostuu.

Raevaaran novelleissa maaginen voi tapahtua siinä missä luonnollinenkin ja ihmeille on sijaa. Eräässä kertomuksessa tuoli alkaa ravistella itseään ja kävellä, mikä lyö silmille novellikertojaa. Elävä tuoli ei tule pitkään toimeen kertojan kanssa, joka päättää vangita luonnonoikun ja tuhota sen. Toisessa novellissa naisellinen novellikertoja menettää siskonsa maagisen hirviön uhriksi ja päättää tappaa hirviön siitä hyvästä.

Kokoelman helmi on feature-tyyliin kirjoitettu veijaritarina entisestä lentäjä-ässästä, joka on selvinnyt hengissä useiden kilometrien laskuvarjohypystä ukkospilven läpi. Pitkän putoamisen aikana aika pysähtyy ja lentäjä näkee ihmeellisiä näkyjä jättimäisistä jääpalloista lähtien. Eräässä novellissa novellikertoja joutuu yllättävästi transkendenssin toiselle puolen katselemaan mennyttä elämäänsä kuin PowerPoint-näytöksenä.

Kokoelman päättää Martti Joenpolven novellikilpailun voittanut kertomus suolla asuvista isoista petolinnuista. Vahvat luontokuvat antavat selvän merkin Raevaaran omimmasta kuvauskohteesta.

Novellikertoja löytää suohon uponneen ihmisruumiin, joka on muuttunut luonnon osaksi. Kuin noiduttuna tämä tulee joka kevät suolle todistamaan sääksien muuttoa, joka toteutuu aina kuin automaattinen kello. Vähitellen lähestyy päivä, jolloin kertojan on sulauduttava itsekin luonnon osaksi.

Raevaaran lyhyet tekstit ovat tyylikkään taidokkaita kirjoitustaidon osoituksia. Kirjailija on parhaimmillaan juuri lyhytproosan monipuolisena tuottajana, vaikka esikoisromaani näyttää hänen kyntensä myös romaanitaiteen saralla. Kirjailijan biologitausta korostuu luontokuvauksessa, jota hän on vieraannuttanut mieliin painuvasti maagisen kerronnan avulla.

En tunne sinua vierelläni toi Tiina Raevaaralle Runeberg-palkinnon helmikuussa 2011. Raevaaran seuraava teos, romaani Hukkajoki, ilmestyi elokuussa 2012. Romaanin nuoret päähenkilöt asuvat kainuulaisessa Hukkajoen kylässä keskellä ei-mitään. Kaikki henkilöillä on menetyksen kokemuksia ja muita haavoja. Kivisydäminen Joona tapaa Hukkajoella ihastuttavan Amandan ja tämän tyttären Doran. Tärkeä rooli on Joonan Taika-koiralla, jonka kautta romaanikertoja avaa teokseen kokonaan uuden tason.

Hukkajoki näyttäytyy syrjäseutuna, johon ihmiset on väkipakolla tai vapaaehtoisesti siirretty kuin maanpakoon. Kylää halkova Hukkajoki on imaissut monta ihmistä syövereihinsä kuin synkkä kohtalo.

Raevaaran sadunomainen kerronta vieraannuttaa tehokkaasti realistisempaan kerrontaan tottunutta lukijaa. Yllättävät kohtaukset, luontokuvat ja metafyysiset tasot seuraavat toistaan. Romaanikertoja laajentaa taidokkaasti jokikuvauksen ihmiselämän transsendentiksi metaforaksi, joka kantaa myös tuonpuoleisuuteen.

”Todellisuuden erottaminen sen ulkopuolisista asioista ei ole ikinä ollut Doran vahvuus. Hänelle maailma on yhtä ja samaa, tosi ja epätosi sen sisällä toisiinsa kietoutuneina.”

Edellä sanottu havainnollistaa myös Raevaaran maagista kirjoitusotetta. Hukkajoessa moniselitteisen miljöön merkitys on suurempi kuin kivulloisten ja kärsineiden romaanihenkilöiden.

– – – – – – –

Tekstin pohjana olevat arvostelut on julkaistu Satakunnan Kansassa ja Opettaja-lehdessä.

Mainokset