Avainsanat

, , , , , ,

Mario Vargas Llosa: Vihreä talo. Alkuteos La casa verde (Peru 1965). Suom. Matti Brotherus. 2. painos. Tammen Keltainen Kirjasto 414. Tammi 2010. 439 s.

Kazuo Ishiguro: Yösoittoja. Alkuteos Nocturnes (Englanti 2009). Suom. Helene Bützow. Tammen Keltainen Kirjasto 415. Tammi 2011. 226 s.

José Saramago: Elefantin matka. Alkuteos A Viagem do Elefante (Portugali 2008). Suom. Sanna Pernu. Tammen Keltainen Kirjasto 416. Tammi 2011. 226 s.

Vuoden 2010 Nobel-voittajan Mario Vargas Llosan (s. 1936) romaani Vihreä talo on hänen läpimurtoteoksensa. Teosta on mainittu yhdeksi latinalaisamerikkalaisen merkittävimmistä kaunokirjoista.

Lukuromaaniksi kohtalaisen vaikeaselkoinen teos sijoittuu pieneen perulaiseen Piuran rannikkokaupunkiin hiekka-aavikon ja viidakon laidalla. Sinne saapuu muukalaisena salaperäinen don Anselmo, joka rakentaa muurilla ympäröidyn Vihreän talon muiden ihmettelystä huolimatta. Kiellettyjen nautintojen tyyssijaksi muotoutuva ilotalo vetää vastustamattomasti puoleensa kaupungin miehiä.

”Vihreän talon rakentaminen kesti useita viikkoja; laudat, hirret ja tiilet piti raahata kaupungin toisesta päästä ja don Anselmon vuokraamat muulit kulkivat vaivalloisesti hiekka-aavikolla. [–] Joka aamu piti tehdä uudelleen jo kertaalleen aloitettu, korjata piirustukset, kunnostaa tarvikkeet äänettömässä kamppailussa joka alkoi hallita kaupunkia.”

Tyylillisesti Vihreä talo on monipuolinen kaunokirja. Välillä romaanikertoja kuvaa moninaisten kaupunkilaisten monipolvisia vuoropuheluja, joissa värikkäät lausahdukset seuraavat toistaan. Toisinaan maaginen kertoja antautuu sivun toisensa jälkeen kestävään tajunnanvirtaan, jolle ei tunnu löytyvän päätä eikä häntää. Matti Brotheruksen suomennos seuraa urhean uskollisesti alkutekstin kielellisiä oikkuja.

17 romaania kirjoittanut Vargas Llosa nousi maailmanmaineeseen jo vuonna 1962, kun hänen esikoisromaaninsa Kaupungin koirat ilmestyi. Teos herätti niin suurta vastustusta, että perulaiset viranomaiset polttivat sitä roviolla pääkaupungin Liman torilla. Vargas Llosan tuorein teos on irlantilaisen nationalistin Roger Casementin elämään perustuva puolifiktiivinen romaani El sueño del celta (2010).

Rakkauden perspektiivit

Kazuo Ishiguro (s. 1954) on englanninjapanilainen kirjailija. Ishiguro syntyi Nagasakissa, mutta perhe muutti Japanista Englantiin 1960. Kirjailija asuu nykyisin Lontoossa. Ishiguron tämänhetkinen pääteos on romaani Pitkän päivän ilta (1989), josta hänet palkittiin Booker-palkinnolla.

Vaikka Ishiguro on prosaistina varsinaisesti romaanikirjailija, hänen viimeisin teoksensa on novellikokoelma Yösoittoja. Uutuuskokoelma sisältää viisi pitkää tarinaa, jotka kaikki liittyvät sekä rakkauteen että musiikkiin. Kokoelma tavallaan kertaa viidesti saman teeman, vaikka näkökulmat, miljööt ja henkilöt vaihtuvat.

Helene Bützovin hieno suomennos on loistavan iskevää ja romanttisuudessaan tehokasta. Novellikertojan maailma on pieni. Kertomuksissa liikutaan Venetsiassa, Hollywoodissa, Lontoossa. Yhteistä kertomuksissa on rakkauden päättymisen ja avioeron vahvat tunnelmat. Mitä novellihenkilöt tekevät, kun pitkäaikaisesta suhteesta on romantiikka hävinnyt? Vanhemmat henkilöt neuvovat nuorempiaan rakkauden perspektiivien löytämiseen.

Ishiguron novellikerronta ansaitsee ison kiitoksen. Yösoittoja sisältää tarinoita, joiden sisältöä ei tarvitse etsiä suurennuslasilla tai jonkin käsiteapparaatin lävitse. Kirjailijan eetos kuolevaisesta rakkaudesta kuolemattoman tai ikuisen sijasta on erittäin havainnollinen ja kiintoisa.

Euroopan halki

Portugalin merkittävin nykykirjailija on ollut vuosia José Saramago (1922-2010), jonka elämäntyö palkittiin Nobelilla 1998. Lähes 90-vuotiaaksi eläneen kirjailijan viimeiseksi teokseksi jäi tositapahtumiin perustuva romaani Elefantin matka, joka kertoo Salomo-elefantin ja sen hoitajan Subhron matkasta Lissabonista Wieniin.

Elefantin matkan värikylläiset tapahtumat sijoittuvat 1550-luvulle. Portugalin kuningas Juhana III tuo elefantin Intiasta Portugaliin ja päättää kahden vuoden päästä lahjoittaa sen vaimonsa serkulle Itävaltaan. Niin elefantti ja sen hoitaja lähtevät tuhansien kilometrien vaellukselle läpi myöhäiskeskiajan Euroopan. Matkatekoa häiritsevät mm. sudet, huonot säät, kova merenkäynti, alituiset tauot ja epäonniset sattumukset.

Suomentajalle Saramagon teksti on ollut melkoinen haaste. Kertojan kappale on pitkä, jopa useita sivuja. Repliikit hukkuvat muun kerronnan sisään. Muutenkin romaanikerronta eteen hengästyttävän tauottomasti. Suruttomalla välinpitämättömyydellä kirjailija suhtautuu myös alkukirjainten käyttöön.

Nobelisti veistelee tämän tästä ironisia ja hirtehisiä huomioita keskiaikaisista henkilöistä ja näiden kulttuureista. Sävyisä luontokappale joutuu melkoisen rääkin kohteeksi kuninkaallisten mielijohteiden vuoksi, kuten elefantin lähellä kulkevat ihmisetkin, olivat he sitten Portugalista tai Itävallasta.

Mainokset