Avainsanat

, , , , ,

Brazilian former footballer  Pele waves

Brazilian former footballer Pele waves on October 2, 2009 in Copenhagen after presenting Rio’s bid for the 2016 Olympics. The International Olympic Committee (IOC) will vote on the destiny of the 2016 Summer Olympic Games on October 2, 2009 in Copenhagen after a final round battle. FRANCK FIFE/AFP/Getty Images

Edson Arantes do Nascimento & Orlando Duarte & Alex Bellos: Pelé. Alkuteos The Autobiography (Englanti 2006). Suom. Mika Tiirinen. Otava 2006. 288 s + kuvaliitteet.

Kautta aikain suurimman jalkapallotähden elämäkerta ilmestyi suomeksi kesäkuussa 2006. Teos sisältää vertaansa vailla olevan menestystarinan, jossa köyhä kengänkiillottajapoika etenee vähin erin jalkapallotähdeksi ja suurjulkkikseksi.

Luvut puhuvat legendan puolesta. Pelé eli Edson Arantes do Nascimento (s. 1940) voitti jalkapallon maailmanmestaruuden kolmesti Brasilian joukkueessa ja pelasi uransa aikana yhteensä 1367 ottelua. Hänellä on hallussaan maailmanennätys virallisten maalien määrässä, 1283 kappaletta. Brasilian maajoukkuepaidan Pelé puki päälleen 92 kertaa ja teki maaotteluissa 77 maalia.

Sukkapallosta toimistotyöhön

”Kaikki sai alkunsa varmaankin siitä, että isäni oli jalkapalloilija. Se oli perintötekijöissä.”

Edson Arantes do Nascimento syntyi köyhään työläisperheeseen maalaiskylässä lähellä Rio de Janeiroa. Hänen isänsä Dondinho oli erittäin lahjakas jalkapalloilija mutta ei päässyt loukkaantumisten myötä pitkälle ammattilaisurheilijana.

Edson pelasi poikasena ensimmäiset pelinsä sukista tehdyllä pallolla. Hän oli koulussa melkoinen häirikkö ja hölösuu. Nuori poika uneksi lentäjän ammatista mutta luopui haaveesta nähtyään purjekoneonnettomuudessa kuolleen lentäjän ruumiin.

Vuonna 1954 Edson allekirjoitti ensimmäisen pelaajasopimuksensa, vain 14-vuotiaana. Myöhemmin São Paulon ykkösseura FC Santos sai nousevan tähden riveihinsä 18 vuodeksi. Pelé-lempinimi on peräisin kiusoittelevalta luokkakaverilta. Hän pelasi uransa viimeisen ottelun 37-vuotiaana New York Cosmosin riveissä 1977.

Nascimento on toiminut urheilu-uransa jälkeen Brasilian urheiluministerinä 1994–1998, UNICEF:n hyväntahdon lähettiläänä, kuntosaliyrittäjänä ja elokuvanäyttelijänäkin. Valmentajaksi hän ei ole koskaan lähtenyt, toisin kuin moni joukkuetoverinsa.

66-vuotias Nascimento on toista kertaa naimisissa erottuaan ensimmäisestä vaimostaan kahdentoista avioliittovuoden jälkeen 1978. Hänellä on seitsemän lasta ja seitsemän lastenlasta. Upporikas jalkapallomies ei ole koskaan menestynyt hyvin liikemiehenä.

Kaunis peli, kaoottinen maa

Pelé puhuu toistuvasti jalkapallosta kauniina pelinä: ”Iloinen pelityylimme antoi muulle maailmalle makua siitä, millainen tämä loistava urheilulaji on. Kun kaikki on hyvässä vireessä, peli toteutuu kauniisti kuin tanssisimme joukolla samassa tahdissa. Se innostaa todella yleisöä, he huomaavat pelin vireen, sen kauneuden.”

Elämäkerta sisältää kosolti poikkeuksellisia ja ikimuistoisia tilanteita. Kirjoittaja kertoo avoimeen sävyyn perhe-elämästään, armeija-ajastaan, liikeasioistaan, loukkaantumisistaan ja suurista hetkistään. Hän nostaa jalustalle nuoruutensa jalkapalloihanteet. Korkeimmalle nousee Zizinho (1922–2002), ilman maailmanmestaruutta jäänyt brassitähti.

Pelén brändiä on yritetty saada mukaan monenlaisiin projekteihin. WC-paperia hän ei ole kuulemma lähtenyt mainostamaan. Elämäkerrassa on hupaisia tarinoita siitä, kuinka esim. tupakka- ja alkoholitehtaat ovat yrittäneet saada miestä mainoksiinsa. Tavallaan teoksen loppua kohti kirjoittajan jutut ja näkökulmat alkavat kiertää kehää oman navan ympäri.

Pelén ristiriitainen suhde kotimaahansa pistää silmään. Hän puhuu Brasiliasta välillä rakastavasti ja toisaalla hyvinkin varauksellisesti. Brasilian tärkeimpiin urheiluvaikuttajiin kuulunut jalkapallosuuruus ei suostunut tukemaan maansa hakemusta vuoden 2006 MM-kisojen järjestäjäksi, koska maan jalkapallojärjestelmä, peliolosuhteet ja stadionit ovat retuperällä.

Paradoksaalisen vuolaasti Pelé kuitenkin kertoo yrityksistään parantaa paitsi maansa kaoottisia urheiluoloja myös sen imagoa. Teos antaa silotellun kuvan myyttien ympäröimästä urheilijasta, jolle ammattilaisurheilun likainen peli on tuttua monella tapaa. Nascimento esiintyy kertojanroolissaan häiritsevän lapsenomaisena, jopa naiiviuteen saakka. Myös narsismiaan kirjoittaja ei peittele. Hän on avoimen närkästynyt siitä, ettei Brasiliassa ole vieläkään Pelé-museota.

Sujuvasti ja jännittävästi toimitettu elämäkerta lienee yritys selvittää jakaantuneen persoonallisuuden syndroomaa, johon kirjoittaja puuttuu painokkaasti:

”Ihmiset eivät välttämättä reagoi minuun vaan myyttiseen hahmoon, joka Peléstä on tullut. Molemmat identiteettini ovat erillisiä ja molemmat osa minua.”

Ainoa asia, mikä kuulemma jäi harmittamaan loistavalla MM-uralla, oli se, ettei Pelé onnistunut MM-peleissä tekemään yhtään maalia kuuluisalla saksipotkullaan!

Mainokset