Avainsanat

, , , , , , , , , , , , ,

raamattu_matteus10

Torsti Lehtinen (toim.): Kirjailijan Raamattu. Johnny Kniga 2009. 240 s.

Torsti Lehtisen (s. 1942) toimittama kirjoituskokoelma Kirjailijan Raamattu (2009) havainnollistaa kirjojen kirjan asemaa suomalaisen kaunokirjallisuuden perustekstinä. Alkusanoissaan Lehtinen toteaa uutuuden olevan rinnakkaisteos kirjalleen Runoilijan Jumala (2003), jossa kirjailija esitteli suomalaisen runouden jumalakuvia.

Kirjailijan Raamatun kirjoittajat kertovat lähinnä siitä, miten Raamattu on vaikuttanut heidän kirjoittamiseensa. Vaikka kyse on Raamatun aiheiden ja kysymysten käyttökelpoisuudesta esim. uudessa romaanitaiteessa, monet kirjoittajista ajautuvat pohdiskelemaan uskonasioita sinänsä.

Kirjoittajiin otettiin kuulemma sekä kokeneita kirjailijoita että aloittelijoita. Lehtinen painotti kutsussaan henkilökohtaisia ja kiintoisia näkökulmia. Kirjailijakirjoittajien joukkoon saatiin yksi näyttelijäkin, Hannu-Pekka Björkman.

Jotkut kirjoittajista suhtautuvat kirjoitustehtäväänsä herätyssaarnaajan kiihkeydellä. Esimerkiksi Björkman erehtyy selostamaan sivukaupalla sitä, kuinka historian siivillä houkan ja narrin äänet ovat ojentaneet valtioiden hallitsijoita tyhmyyksien tekemisestä. Hieman läheisemmille harhapoluille eksyy Harri Raitis vuolaissa erittelyissään kirkon suhteesta Raamattuun ja raamatunkäännöstyön etenemisestä.

Ironian kohde

16 kirjoittajan joukossa on ainoastaan neljä naista: runoilijat Anne Hänninen, Liisa Laukkarinen ja Mirkka Rekola (haastateltu) sekä kirjailija Rosa Liksom. Lehtinen myöntää epäkohdan jo alkupuheessaan. Hän toteaa, etteivät naiskirjailijat olleet yhtä innostuneita aiheeseen nähden kuin miehet.

Monelle kokoelman kirjailijoista Raamattu on ironisen ajattelun lähde ja kohde, jota vasten on hedelmällistä testata sekä hirtehisiä että vakavamielisiä ajatusleikkejä. Kari Aronpuro kertoo lukuisista runoistaan, joihin hän on lainannut Raamatun ajatuksia ja lauseita.

Runoilija Jouni Inkala oppi laululyriikan perusteet virsikirjan virsien kautta, jotka ammentavat kuvastonsa suoraan Raamatusta. Vierastan Björkmanin ja muutamien muiden tapaa heittäytyä syvällisiksi raamatunselittäjiksi, joiksi heistä ei tunnu olevan.

Monen kirjoittajan mielestä Raamattu sisältää kertomuksia, joista ei kertomus enää parane. Runoilija Liisa Naukkarinen kuvaa Raamattua kestäväksi kaleidoskoopikseen, jonka voima peilata uusia aikoja ja tapahtumasarjoja ei vähene. Kokoelman parhaimpia on Markku Envallin teksti, jossa hän erittelee Raamattua suurena kertomuksena.

Advertisements