Ulvilalaisrunoilijan maailmanvalloitus

Avainsanat

author interview, Pauliina Haasjoki, runot, suomalainen runous, Ulvilan Seutu, Vanha-Ulvila

Kuva: Tommi Tuomi

Pauliina Haasjoki (s. 1976) on tällä hetkellä kuuluisimpia ulvilalaissyntyisiä runoilijoita Suomessa ja maailmalla. Häneltä on ilmestynyt seitsemän runoteosta, joista viimeisin Planeetta vuonna 2016.

Esikoisrunokokoelma Ikkunassa on huone ilmestyi vuonna 1999 Haasjoen ollessa Turussa kirjallisuuden perusopiskelijana. Hän on kirjoittanut myös esseitä ja kirjallisuuskritiikkiä.

Haasjoen voima runoilijana perustuu hänen metafyysisiin eli olemassaoloa pohtiviin näkökulmiinsa. Tässä mielessä häntä on mainittu jopa sukupolvensa parhaaksi runoilijaksi Suomessa.

Lisäksi Haasjoen runoissa on mukana uudenlaisia tekniikoita luonnon kuvaamiseen sekä ekokriittisiä näkökulmia. Hän kirjoittaa toisinaan runosäkeitä, toisinaan proosarunoa.

Pauliina Haasjoki valmistui ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna 1995 ja siirtyi sen jälkeen kirjallisuuden opiskelijaksi Turkuun.

– Asuin Vanhankylän puolella siihen asti, kun täytin 19, ensimmäiset vuodet Vanhankylän koulun siipirakennuksessa ja sen jälkeen omakotitalossa Mukulamäessä, runoilija kertoo lapsuudestaan Ulvilassa.

Haasjoki valmistui filosofian maisteriksi 2002 ja lisensiaatiksi 2004. Tohtorinväitös kotimaisen kirjallisuuden oppiaineesta seurasi vuonna 2012.

Esiintyykö Ulvila miljöönä jossakin Haasjoen runokokoelmassa?

– Itse asiassa Ulvila esiintyy paljonkin ensimmäisessä kokoelmassani Ikkunassa on huone. Olin hädin tuskin muuttanut pois lapsuudenkodistani, kun kirjoitin sen runoja. En ole silti varma, miten tunnistettavia paikat ovat.

– Myös toisessa ja kolmannessa kirjassa on vielä samoja miljöitä. Esimerkiksi Epäilyttävien puiden runosarjassa ”Kuuset” ollaan Pappilanlammella.

Haasjoen runotuotannossa lapsuudenmiljöö katoaa neljännestä kirjasta lähtien. Runoilijan kuvaamat maisemat muuttuvat merkityksiltään aiempaa yleisemmiksi ja kirjoitus irtoaa omaelämäkerrallisuudesta.

– Planeetan kohdalla minusta tuntui, kuin jokin sanottava olisi tullut sanotuksi.

Miksi Haasjoesta tuli juuri runoilija eikä esimerkiksi prosaisti?

– En ole toistaiseksi löytänyt sellaista tapaa kirjoittaa proosaa, joka kannattelisi jatkuvuutta eli jatkuisi kyllin pitkään. Runous on minulle muutenkin luontaisempaa kuin esimerkiksi vuoropuhelu. Tämän vuoksi en ole tuntenut vetoa esitettävän tekstin luokse.

Haasjoen runoja on ilmestynyt ulkomaisissa antologioissa ja lehdissä kymmenellä eri kielellä. Hän on esiintynyt runoilijana useissa Euroopan maissa sekä Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.

Haasjoen viimeisin kokoelma Planeetta (2016) tiivistää kirjailijan vuosia kestäneen mission tarkentamalla kerronnan kohteen maapallon olevaiseen. Runoilija kirjoitti Planeettaa Mietoisissa, Amerikan Iowassa, Uudessa-Seelannissa ja Gotlannin Visbyssä. Haasjoen maailmanvalloitus on kirjaimellisesti jatkunut.

– – – – – – – – – – – – – – – –

PAULIINA MAARIT HAASJOKI

• 1976 Ulvilassa
• asuu nykyisin Helsingissä
• kirjallisuustieteen tohtori
• Koneen Säätiön Vuoden Kynä -palkinto (2010) tieteellisestä artikkelista
• Einari Vuorela -runopalkinto 2014 teoksesta Hiukset (Otava 2013)
• Kääntäjäkarhu teoksen Auringonvihreä suomennoksesta, yhdessä Peter Mickwitzin kanssa (2015)
• Nihil Interit –runouspalkinto teoksesta Planeetta (2016)

Runoteokset:

• Ikkunassa on huone (Nihil Interit 1999)
• Ukkosen odottajat (Tammi 2002)
• Epäilyttävät puut (Tammi 2005)
• Pääskynen ja lepakko (Otava 2009)
• Aallonmurtaja (Otava 2011)
• Hiukset (Otava 2013)
• Planeetta (Otava 2016)

– – – – – – – – – – – – – – – – – –

Kirjoitus on julkaistu Ulvilan Seudussa kesällä 2017.

Mainokset

Mikroskooppiset mestariteokset

Avainsanat

book review, Ilona Nykyri, modernismi, novellit, Robert Walser

Robert Walser: Kävelyretki ja muita kertomuksia. Suomennos ja jälkisanat Ilona Nykyri. Teos 2012. 249 s.

Robert Walserin (1878–1956) valittujen novellien ilmestyminen suomeksi 2012 oli kulttuuriteko. Maailmanmaineeseen nousseen sveitsiläiskirjailijan kokonaisia teoksia ei ollut aiemmin suomennettu lainkaan.  Suomentaja Ilona Nykyrin kokoaman valikoiman alkuperäistekstit ovat ilmestyneet Sveitsissä ja Saksassa 1904–1932. Oululainen Nykyri on myöhemmin suomentanut Walserin romaanin Konttoristi (1908; suom. 2016).

Walser on 1900-luvun alkupuolen saksankielisistä modernisteista omaperäisimmästä päästä. Kuvaavasti Walserin kirjallinen maine vakiintui kuitenkin vasta 1960-luvulla kirjailijan kuoleman jälkeen. Walserin ihailijoita ovat olleet muun muassa Franz Kafka, J. M. Coetzee ja Hermann Hesse. Hänen tuotantonsa syntyi 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, mutta sittemmin ura tyssäsi vakavaan mielisairauteen. Hän lopetti kirjoittamisen 54-vuotiaana. Tuotanto käsitti yhdeksän romaania ja lukemattomia novelleja.

Kävelyretki ja muita kertomuksia antaa hyvän kuvan Walserista novellikirjailijana. Kokoelma sisältää 41 tekstiä. Nimikkonovelli ”Kävelyretki” (1917) on kokoelman pisin, yli 60-sivuinen, lyhimmät kirjoitukset ovat vajaan kahden sivun mittaisia. Tekstit eivät ole kovin helppolukuisia. Niissä näyttävät korostuvat näennäisesti tuulesta temmatut aiheet, aukkoiset henkilökuvat sekä epäsovinnaiset kirjalliset elementit ja loppuratkaisut. Saksankielisen modernismin esille nostamat eksistentiaaliset kysymykset ja pelottavat uhkakuvat saavat Walserin kertomuksissa esikuvansa.

Osa kertomuksista on tarkoituksellisen ilkamoivia ja hauskoja. Esimerkiksi ”Housut”-novellissa (1911) kertoja virittelee naisten housumuotiin miehen näkökulmasta näkökulmia, jotka saattoivat sata vuotta sitten herättää monessa lukijassa vastenmielisyyttä. Walser osoittaa arjen yksityiskohtien takana olevia kokonaisuuksia: pienen, juuri havaittavan detaljin takaa näyttää löytyvän kokonaisia merkitysten maailmoja.

Joissakin novelleissa nousevat pääosaan metakirjalliset aiheet. Tällöin kirjailijan ironialla ei ole määrää. Näkyvimmin asia on esillä ”Kirjailijoita”-novellissa (1917), jossa pohditaan kirjailijoiden elämäntapaa erityispiirteineen. Ihmisen mielikuvitus on soma ja hurmaava luomus, joka saattaa tehdä kantajansa onnelliseksi. Klassikoiden kuuluu pölyttyä, jotta niiden päältä voidaan pyyhkiä jotain pois erityisen soveliaan tilanteen koittaessa.

Ilona Nykyrin ansiokas suomennos on sujuva, selväkielinen, tiivis ja havainnollinen. Walserin monipolviset virkkeet ja monitasoiset ajatuskehitelmät saivat Nykyristä herkän tulkkinsa. Suomentajan hiotusta ilmaisusta ei löydy lapsuksia eikä kielivirheitä.

Kävelyretken suomennos oli Mikael Agricola -suomennospalkintoehdokkaana 2013, ilman voittoa. Ilona Nykyri pokkasi palkinnon seuraavana vuonna suomennettuaan Hans Falladan romaanin Yksin Berliinissä.

Simo Frangén – Vanhankylän lahja suomalaisviihteelle

Avainsanat

Alivaltiosihteeri, author interview, books, Simo Frangén, Ulvilan Seutu, Vanha-Ulvila

Kuva: Maija Saari

Tamperelainen viihteen monitoimimies Simo Frangén on kuuluisa nakkilalaisista juuristaan. Mutta moniko tietää, että mies on aikoinaan syntynyt ja asunut pääosan lapsuudestaan Ulvilassa?

– Olen syntynyt Ulvilan Vanhassakylässä. Asuin siellä 11 vuotta, minkä jälkeen perheemme muutti Nakkilaan, Frangén kertoo.

Vuonna 1990 Tampereen yliopistolla tutustuneet Frangén, Pasi Heikura ja Jyrki Liikka aloittivat Radiomafialla viikoittaisen huumoriohjelmansa ”Alivaltiosihteeri – Suomen virallinen ohjelma”. Koko kansan tietoisuuteen Frangén nousi 2000 visailuohjelmalla Maailman ympäri. Ohjelma saavutti korkeat katsojaluvut ja poiki Frangénille lukuisia palkintoja, muun muassa parhaan TV-esiintyjän Venla-palkinnon.

Simo Frangén viihtyy erinomaisesti nykyisessä kotikaupungissaan Tampereella. Onko Ulvilan juurille jäänyt Frangénin sukua?

– En koskaan muista, kuka on minulle mitäkin sukua ja missä he asuvat. Äitini asuu nykyisin Merikarvialla. Hänen kauttaan kuulin, että yksi tätini ja pari serkkuani perheineen asuu Ulvilassa.

Frangénilla on mittava kirjallinen tuotanto, joka koostuu lähinnä Alivaltiosihteeri-ryhmän kanssa tehdyistä hupailukirjoista. Alivaltiosihteerin julkaisemista lähes 10 000 sketsistä on koottu 22 kirjaa.

– Jotkut vanhojen ulvilalaisten opettajieni nimet ovat voineet vilahdella joissakin hupailuissamme, Frangén heittää.

– Tärkein teokseni on kuitenkin ex-avovaimoni Rosa Meriläisen kanssa kirjoittamani teos Nollasta ykköseksi (2007), koska se käsittelee maailmani tärkeimmän ihmisen eli poikani Fransin ensimmäistä vuotta.

Onko Frangén koskaan haaveillut kaunokirjailijan työstä tai urasta?

– Kyllä on käynyt mielessä kysymys, pitäisikö tehdä romaani. En ole kuitenkaan pohtinut kovin vakavasti kaunokirjallisia ajatuksia. On kivaa tehdä hommia monenlaisissa paikoissa: radiossa, televisiossa, livenä, kirjoissa, lehdissä ja äänilevyillä.

Frangén oppi lukemaan 4-vuotiaana. Muutettuaan Nakkilaan 11-vuotiaana hän alkoi lukea valtavasti ja luki kaikki Nakkilan kirjaston kirjat. Sittemmin lukeminen on jäänyt vähemmälle muiden harrastusten vuoksi.

Miksi muuten Simo Frangénista tuli juuri humoristi eikä esimerkiksi poliittinen toimittaja?

– Lopullisen potkun humoristin uralle antoi huumorilehti Pahkasika. Luin lehteä ensimmäisen kerran 1979, ja se iski päähäni kuin puolitoistametrinen halko. Asialliset kouluaineeni muuttuivat huumoriyritelmiksi. Vuonna 1983 pääsin Pahkasian avustajaksi. Minua viehätti Pahkasiassa muun muassa heidän mottonsa: ”Kerro meille, mikä on sinulle pyhää, niin teemme siitä pilkkaa seuraavassa numerossamme.”

Palindromit ovat tällä hetkellä lähellä Frangénin sydäntä. Syyskuun alkupuolella mies julkaisi Dave Lindholmin kanssa maailman ensimmäisen palindromilevyn nimeltä ”Tana! Hitit ihanat!”. Levyn 20 kappaleesta jokaisessa sanoitus on sama etu- ja takaperin.

Erityisterveiset ulvilalaisille lukijoille:

– Sain Vanhankylän koulussa toisella luokalla hymypoikapatsaan. Hymyilkää tekin itsellenne ja toisillenne! Kun hymyilette, muu keho luulee, että nyt on mukavaa, ja kohta koko keho on hyvällä tuulella.

SIMO JUHANI FRANGÉN

• 6. syyskuuta 1963 Vanhassa-Ulvilassa
• asunut Nakkilassa ja Tampereella
• koomikko, käsikirjoittaja ja juontaja
• Alivaltiosihteeri-huumoriryhmän jäsenenä julkaissut 22 kirjaa
• maisterintutkinto sosiologiasta (Tampereen yliopisto 1990)
• parhaan tv-esiintyjän Venla-palkinto ja kaksi parhaan miespuolisen tv-esiintyjän Telvis-palkintoa

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Haastattelu on julkaistu Ulvilan Seudussa lokakuussa 2017.