Avainsanat

, , , , ,

arnenevanlinna

Arne Nevanlinna. – Kuva: Jukka Ritola

Arne Nevanlinna: Varma. WSOY 2012. 338 s.

Helsinkiläisen Arne Nevanlinnan (1925-2016) elokuussa 2012 julkaisema Varma-romaani oli kirjailijan suositun romaanitrilogian viimeinen osa. Sarjan aikaisemmat osat olivat Marie (Finlandia-ehdokas 2008) ja Hjalmar (2010).

Arkkitehdin koulutuksen saanut Nevanlinna työskenteli opettajana ja professorina Suomessa ja ulkomailla. Hän ryhtyi kirjailijaksi vasta vanhoilla päivillä. Viimeinen teos Pako ilmestyi ennen kirjailijan kuolemaa 2016.

Varma-romaanin päähenkilö on Varma Siviä Eldenius –niminen matemaatikko ja tilastotieteilijä. Pitkälle itsensä kouluttanut nainen työskentelee gallup-yrityksessä, jossa paljastuu kosolti pimeää puuhastelua.

Varman luonteeseen ei kuulu jättää asiaa silleen. Niin hän päättää osaltaan oikaista asioita, maksoi se mitä vain.

Ja hintaahan projektille kertyy! Papin tyttärenä kasvanut Varma muassa menettää asuntonsa, kun tuhopolttajat iskevät. Sitten suojelupoliisi ottaa hänet puhutteluunsa vakoilusta epäiltynä.

Ulkonaisten ongelmien lisäksi Varma käy jatkuvaa sisäistä jaakobinpainia ja kärsii alinomaa voimakkaista komplekseista. Tanssitaidottomuus, tynnyrimäinen ulkomuoto ja kamalat etunimet järkyttävät itsetuntoa kuin jatkuva maanjäristys. Kun fysiikka alkaa pettää, Varma hakeutuu aids-testiin.

Nevanlinna kärjistää mielellään henkilöhahmoja karikatyyreiksi.

Varma itse tavoittelee täydellisyyttä vanhanaikaisilla tavoillaan. Kun muut tekevät kirjallisia töitä kirjoitus- ja tietokoneilla, Varmalle riittää kynä ja paperi.

grandma-499167_960_720

Varma luottaa myös vanhanaikaiseen moraaliin, joka oikeuttaa juuri häneltä epäsovinnaisia tekoja tarpeen tullen. Hän pohtii poikkeavuuksia ja mutaatioita maailmassa, jossa kaikki on tasapäistetty Gaussin käyrien ja keskiarvojen mukaan.

Nevanlinnan ajankuvaus velloo edestakaisin nykyhetken ja 1940-1950-lukujen välillä.

Kertoja liikkuu esimerkiksi pitkiä aikoja sotienjälkeisessä, ahdasmielisessä maalaismiljöössä, jossa Varman Hampus-isä kokeilee rakkauden rajoja ja tapaa lopulta Varman äidin. Tämä luo vahvaa kontrastia sille urbaanihenkisyydelle, joka seuraa Varman epävarmojen ja ahdistavien nykyhetkien kuvauksia.

Varman vastapoolina niin sukupuoleltaan kuin yhteiskunnalliselta asemaltaan on Klaus Warjo –niminen mies, joka tulee vastaan säännöllisesti ja aina kuin puun takaa. Varman askelia seuraavassa varjomaisessa hahmossa henkilöityy Nevanlinnan toisinto Franz Kafkan Oikeusjutusta (1925).

 

Mainokset