Avainsanat
author interview, book review, Janne Saarikivi, suomen kieli, Virke
Janne Saarikivi: Rakkaat sanat. Teos 2022. 274 s.
Helsinkiläinen Janne Saarikivi (s. 1973) julkaisi lokakuussa 2022 uusimman teoksensa Rakkaat sanat (Teos).
– Ehdotin kustantajalle, että kirjan nimi olisi Sanakirja, mutta kustantajan mielestä heillä on liikaa kirja-kirjoja. Rakkaat sanat on tietokirjana maailmankatsomuksen etymologia. Tutkin sanojen alkuperää ja niiden merkityksen muutoksia ja niitä erilaisia kulttuurikontakteja, joita ne heijastavat.
Teoksesi siis koostuu sana-artikkeleista?
– Kyllä vain. Käsittelen useita hyvin yleisiä ja tärkeinä pidettyjä käsitteitä kuten rakkaus, vapaus, työ, raha ja jumala sekä itselleni tärkeitä sanoja.
Onko Rakkaat sanat populaari tietoteos?
– Eipä oikeastaan. En halua tehdä vakavamielistä ”setä tässä istuu ja kertoo miten asiat ovat”-tyylistä teosta. Tämän teoksen popularisointi tapahtuu persoonani kautta. Kerron omakohtaisesta näkökulmasta kielitietoa.
Kerro kirjasi syntyhistoriasta.
– Minulla on pitkään ollut tuommoinen kirja mielessä. Ajattelen pakkomielteisesti koko ajan kaikkien sanojen historiaa, jolla on aina suuri maailmankatsomuksellinen merkitys. Ihmettelen, miksei näistä asioista koskaan puhuta maailmankatsomuksen kannalta. Puhutaan aina vain perinteisen ja tylsän popularisoinnin kannalta.
Mitä tarkoitat?
-Haluaisin perinteisten lainamääritelmien sijasta puhua maailmankatsomuksesta, jossa ihmiset elää käsitteiden maailmassa. Siitä seuraten käsitteet ja kieli hallitsevat meitä, ei päinvastoin.
Kerro esimerkki pliis.
– Jos vaikka kysyisi kadulla ihmisiltä, mikä on elämässä tärkeää, he vastaisivat melkoisella todennäköisyydellä ”rakkaus”, ”oma vapaus” tai ”terveys”. Kielen historian äärellä ymmärtää, ettei sellaisia käsitteitä ole varsinaisesti ollut olemassa kovin kauan. Monet muotisanamme ovat tulleet kieleemme verraten myöhään, ja niillä saattaa olla tosi kummalliset taustat.
– Toinen asia, mikä tulee vastaan sanan historiasta, on globalisaatio. Hyvä esimerkki on kahvi-sana, joka on globaalisti täydellinen: sama sana tarkoittaa kaikkialla maailmassa samaa asiaa. Kahvin mukana koko maailmaan on levinnyt nykyisin varsin voimakas kahvinjuontikulttuuri.
Tällaisia globaaleja sanoja on paljonkin?
– On kyllä. Useat kauppatavaroiden nimistä ovat peräisin maya-kielistä, kuten tupakka, potaatti, tomaatti, kaakao, chili jne.
Haluatko pöllyttää kliseitä?
– Siinä mielessä joo, että haluan kurkistaa sanojen vanhoihin merkityskerroksiin. Esimerkiksi sana rakas on kansanrunoudessa ollut yksiselitteisesti merkitykseltään ahne, kiivas tai friikki. Raamatullinen rakkaus (agape) tarkoittaa esimerkiksi Paavalilla eräänlaista ”hippikommuunifiilistä” eli sitä, että jaatte kaiken keskenänne ettekä pidä mitään itsellänne.
– Nykymuodossaan rakkauden käsite on hirveä kaatoluokka, johon on tungettu hyvin erilaisia asioita. Toinen vastaava sana on luonto. Entisaikaan sillä viitattiin suomen murteissa pelkästään ihmisen luonteeseen, mutta myöhemmin merkitys laajeni kirjakielessä koskemaan kasvien ja eläinten ekologista kokonaisuutta.
Oletko kirjoittanut kirjaasi jotain äidinkielen opettajia varten?
– Olen, paljonkin! Kuten jo sanoin, sanojen historia on vahvasti maailmankatsomuksellinen asia. Etymologiaa pidetään hyvin marginaalisena osana kieltä, mutta siinä mennään pahasti harhaan. Etymologian kautta päästään aitoon kosketukseen ihmiskunnan historian ja kulttuurin kanssa.
– Äidinkielen opettajien pitäisi pystyä välittämään oppilailleen, että siinä, miten asia sanotaan, piilee iso valta. Se kantaa mukanaan historiaa ja on sosiaalisten suhteiden tulkki. Normaalisti ihminen suhtautuu kieleen pragmaattisesti, kielitietoinen ihminen taas ei.
Näin ollen ei ole sama, sanotaanko asia englanniksi tai suomeksi?
– Ei tosiaan ole!
Kielitiedon runsaudensarvi
Rakkaat sanat käy läpi isoja, pieniä, hauskoja ja kuolemanvakavia sanoja. Samalla kirja kertoo seikkaperäisesti, mistä sanat tulevat. Joskus kirjoittaja määrittelee jopa sen, mihin sanat ovat menossa.
Saarikivi on toiminut Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksen professorina. Hän on ollut myös ahkera yhteiskunnallinen keskustelija, joka on monelle TV:stä tuttu. Saarikiven edellinen teos, esseekokoelma Suomen kieli ja mieli, ilmestyi 2018.
Kirjassaan Saarikivi sanoo ajattelevansa koko ajan sanoja. Kyseessä on sekä pakkomielle että ammatti. Hän muistaa olleensa jo varhain kiinnostunut sanoista enemmän kuin siitä, mitä puhuja sanoo. Kirjoittaja on saattanut jäädä miettimään jonkin sanan äänneasua, merkitystä ja olemusta niin paljon, että on unohtanut miettiä sanan tarkoitusta.
Saarikiven lukemisharrastuksen aikoinaan pelastivat sanakirjat, joissa sanat olivat aakkosjärjestyksessä ilman keksittyjä tarinakehyksiä. Sanakirjojen myötä hänestä tuli itsestäänkin sanaston tutkija, joka ymmärsi, että sanat itsessään olivat niin syviä tarinoita, ettei niiden ympärille muuta tarvittu.
Janne Saarikivi ei ole halunnut tehdä uutuudestaan ”tavallista” populaaritieteellistä teosta. Sitä vastoin hän on kirjoittanut sanaston tutkimuksesta maailmankatsomuksena. Samalla hän kirjoittaa paljon itsestään, jutuistaan, perhe-elämästään, sukulaisistaan ja ystävistään. Silloin kun puhuu sanojen alkuperästä, hän pohjaa tekstinsä tutkimuskirjallisuuteen. Muuten teksti etenee rönsystä toiseen journalistisella tyylillä.
Rakkaiden sanojen sana-artikkelien mitat vaihtelevat muutamasta sivusta noin kymmeneen sivuun. Saarikivi on mitä ilmeisimmin valinnut mukaan itseään eniten sykähdyttäneitä sanoja. Mukana on muun muassa neekeri, Hitler, natsi, urheilu, viina, rakkaus sekä kosolti suomalaisia paikannimiä ja pejoratiivisia ilmaisuja.
Esitellessään sanojen rikasta etymologiaa Saarikivi kuvaa vuolaasti sitä, missä yhteydessä hän kyseiseen sanaan törmännyt. Samalla selviävät kielentutkijan elämänvaiheet opiskelijana, yliopistotutkijana ja uusioperheen perustajana. Saarikivi laukoo pää- ja sivulauseissa monenlaisia mielipiteitä poliittisista asioista ja maailmantapahtumista koronasta lähtien.
Yksi läpikantava ajatus on maailman nopea modernisaatio ja siihen liittyvä elämäntavan ja käsitteiden muutos. Merkit aikaisemmista elämäntavoista ja entisajan ihmisistä tulevat näkyviin kielessä, jos osaa lukea sanoista niiden historiaa. Muuten arvokkaat tiedot uhkaavat kadota historian hämäriin.
Kaiken kaikkiaan Rakkaat sanat on todellinen kielitiedon runsauden sarvi., jota voi lämmöllä suositella kaikille äidinkielenopettajille. Saarikiven valitsemat näkökulmat ovat ravistelevia, ja arvokasta kielitietoa satelee lukijan syliin joka sivulla. Teos soveltuu myös nuoremmalle lukijalle sen yksinkertaisen kielen vuoksi.
Haastattelu ja arvostelu on julkaistu Äidinkielen opettajain liiton Virke-lehdessä.
VETUS Et NOVA 