Avainsanat
Ann-Christin Antell, book review, historialliset romaanit, romaanit, Satakunnan Kansa, suomalainen kaunokirjallisuus, Turku
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa. Gummerus 2021. 335 s.
TURKULAINEN kirjastonhoitaja Ann-Christin Antell on aloittanut kirjailijanuraansa komealla epookkiromaanilla. Kolmiosaiseksi suunnitellun Puuvillatehdas-sarjan ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa ilmestyi helmikuussa 2021.
Debyytin tapahtumat sijoittuvat Turun seudulle 1880-luvulla. Romaani alkaa Liedossa, jossa nuori Jenny Malmström hautaa sekä koleraan menehtyneen pappismiehensä että kuolleena syntyneen poikavauvan. Surusta selvittyään nainen rupeaa turkulaisen rouvayhdistyksen puuhanaiseksi ja joutuu napit vastakkain nuoren puuvillatehtaan patruunan Fredrik Parkerin kanssa.
Ja kun Jennyn ulottuville saapuu työväenaatteen airuena komea opettaja ja tuleva senaattori Kosti Vanhanen sekä miellyttävä arkeologi Aaltonen, on leskellä runsaudenpula uusista aviomiesehdokkaista.
Osa Antellin romaanista sijoittuu todelliseen tehdasmiljööseen Aurajoen länsirannalle. Barkerin suvun perustama ja omistama puuvillatehdas, joka toimi vuodesta 1846 aina 1960-luvulle asti, työllisti parhaimmillaan toistatuhatta työntekijää.
Romaanissa sadat turkulaisnaiset ja -lapset raatavat tehtaassa kaksitoistatuntista päivää nälkäpalkalla:
”Meteli oli korvia huumaava, kun raskaat koneet kutoivat kangasta. Jokaisen koneen edessä seisoi koneenhoitaja, jotka kaikki olivat naisia. Heitä oli kaiken ikäisiä, myös lapsia, jotka toimivat apulaisina. He näyttivät väsyneiltä. Jenny tiesi, että he olivat tähän mennessä seisseet koneiden ääressä kuusi tuntia. Vielä olisi kuusi jäljellä.” (s. 63)
NUOREN leskinaisen oikeudet 1880-luvun Suomessa olivat verrattomasti paremmat kuin naimattoman tai naimisissa olleen naisen. Tällaisen romaanihenkilön kautta Antell pyyhältää naisasian ytimeen kuin Kaari Utrio konsanaan. Ja kun Jenny järkyttyy Barkerin puuvillatehtaan huonoista työoloista, hän puhuu suunsa puhtaaksi mitään kavahtamatta.
Myöhemmin Jenny tekee elämänsä suurimman ratkaisun, ja hänen elämänmenonsa muuttuu kertaheitolla.
Epookin yksityiskohdat Antell hallitsee hienosti. Myös henkilökuvissa esikoiskirjailija tavoittaa hyvin kuvaamansa ajan hengen.
Romaanikirjailija on kiinnostunut arkeologiasta, ja se totisesti näkyy romaanissa. Koroistenniemen kaivauksilla vietetään tovi jos toinenkin. Sieltä löytyy rautakautisia keihäänkärkiä ja muita kiinnostavia muinaisesineitä.
ROMAANISSA vietetään paljon aikaa turkulaisissa seurapiireissä. Lukija kohtaa lukuisia historiallisia henkilöitä, muun muassa tehtaanomistaja John Barkerin, konsulinrouva Vivi Malmin, kirjailija Nils Pinellon ja tupakkatehtailija Pehr F. Rettigin.
Ruotsinkieliset turkulaiset lukevat Åbo Underrättelseriä, suomenkieliset taas Sanomia Turusta. Kosti Vanhanen lähtee mukaan perustamaan upouutta sanomalehteä Auraa.
Puuvillatehtaan varjossa on pieteetillä toimitettu romanttinen lukuromaani, jonka historiallinen tietosisältö on ajan tasalla. Antellin kynä on terävä juuri naisasian kuvaamisessa. Myös romaanin lukuisissa vuoropuheluissa hän onnistuu kiitettävästi.
VETUS Et NOVA 