Avainsanat
Leif Salmén 2012 / Tor Wennström
Leif Salmén: Alas Akropoliilta. Suom. Arto Häilä. Teos 2008. 250 s.
”Muisti on oikullinen hallitsija. Sillä on sellainen merkillinen ominaisuus, ettei voi oikeastaan tietää, onko sepitteellinen menneisyys todempi ja tärkeämpi kuin erilaisista jäänteistä, dokumenteista ja muista lähteistä ilmenevä yksilöllinen tai kulttuurinen kehitys.”
Leif Salménin (s. 1952) uusi esseekokoelma tähyää kunnianhimoisesti länsimaiden henkiseen perintöön. Dokumenteista, elämäkerroista, muistokirjoituksista ym. tietonsa ammentava kulttuurihistoriallinen matkakirja nousee toistuvasti sovinnaisia historiakäsityksiä vastaan. Salménin edellinen esseekokoelma Palatsi Bosporin rannalla ilmestyi 2005.
Alas Akropoliilta on retkeilyä yhdestä Euroopan paikasta ja historiallisesta ajasta toiseen. Salmén aloittaa antiikin Kreikan ajoista lähestyen nopeasti Länsi-Euroopan lähihistoriaa. Teoksen loppua kohti kirjoittajan omat uskonnolliset ja historianfilosofiset ajatukset nousevat etualalle.
Salmén ei näe ylväällä Akropoliilla kovin paljon merkitystä nykyihmisille. Länsimaiden vuosituhantisesta historiasta ei ole opittu yhtään mitään: samoja virheitä toistetaan kuin Aristoteleen ja Sokrateen aikoina. Nuijasota ja punakapina ovat Salménin mukaan johtaneet Suomessa kyyristely- ja orjamentaliteetin esiinmurtautumiseen.
Historian intohimo
Sujuvakielisen teoksen parasta antia ovat laajahkot suurmiespohdiskelut. Vastaan tulee monia eurooppalaisia suurmiehiä, mm. ranskalaiset Michel de Montaigne, Nicolas Chamfort ja Alexandre de Bonneval, englantilaiset James Boswell ja William Gladstone ja irlantilainen Charles Parnell.
Salmén referoi samalla historiakäsitykseensä vaikuttaneita tietokirjoja. Näistä tärkein on Oswald Spenglerin järkälemäinen Länsimaiden perikato, jonka kirjoittaja kuulemma kahlasi saksaksi kuukaudessa. Salménin erittelyjä on nautinto lukea niiden asiapitoisuuden, monipuolisuuden ja syvällisyyden vuoksi. Sivistyneen persoonan ääni on jylhä kuin Jörn Donnerilla tai Claes Anderssonilla.
Ahkerasti ulkomailla matkustava kirjoittaja nousee kaiken nähneen maailmanmatkaajan asenteella suomalaisten ahdasmielisyyttä ja tynnyriasenteita vastaan. Historiallisen intohimon välähdystä tunisialaisen kahvilan terassilla istuvassa Salménissa ei voi olla näkemättä.
VETUS Et NOVA 