Avainsanat
book review, Bram Stoker, Dracula, kauhuromantiikka, Tiina Raevaara
Tiina Raevaara.
Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa. Like 2017. 304 s.
Tiina Raevaara (s. 1979) on perinnöllisyystieteeseen erikoistunut biologi, filosofian tohtori, tiedetoimittaja ja kaunokirjailija. Vuonna 2017 ilmestynyt Veri joka suonissasi virtaa on hänen kauhuromaanitrilogiansa päätösosa.
Trilogian aiemmat osat ovat Yö ei saa tulla (2015) ja Korppinaiset (2016). Raevaara kierrättää kauhutrilogiassaan E.T.A. Hoffmannin, Edgar Allan Poen ja Bram Stokerin klassikkoteoksia.
Bram Stokerin Draculaa (1897) jäljittelevän kauhuromanttisen jännitysromaanin tapahtumat alkavat Suomesta ja huipentuvat Romaniassa sijaitsevaan sairaalaan. Sieltä löytyy hullu, Stokerin kreivi Draculaa muistuttava kirurgi, joka osaa leikellä ihmisiä mielensä mukaan. Stokerin romaaniin viittaavat myös lukuisat päiväkirjamerkinnät, jotka vievät kerrontaa eteenpäin.
Trilogian päähenkilöt, rakastavaiset Johannes ja Aalo, seikkailevat jälleen yhdessä ja erikseen. Kertoja seuraa lähinnä Johannesta, joka omistaa nyt kelloliikkeen.
Aalon vakava sairaus on jatkanut kulkuaan nurkan takana odottavaa kuolemaa kohti. Sitten keksitään, että hänelle voitaisiin loihtia jopa päätä vaille uusi ruumis.
Romaanin alussa Johanneksen kelloliikkeeseen ilmestyy tuntematon mies, joka osoittautuu Johanneksen entisen esimiehen romanialaiseksi sukulaiseksi. Tarinaan sekoittuu myös Johanneksen ja Aalon vanha tuttu Ellen Sandvall. Johannes saa kuulla Aalon olevan ahdingossa romanialaisessa sairaalassa. Sinnehän on tietysti pakko lähteä juoksujalkaa ja jättää oma perhe Suomeen.
Johanneksen perhe-elämä on sekaisin useammasta syystä. Kolmikymppisen miehen tunne-elämä ponnahtelee edestakaisin kahden naisen loukussa.
Mielipahaa lisää se, että Johannes ja hänen vaimonsa ovat menettäneet vanhemman poikansa ennenaikaisesti luusyövän vuoksi. Kun nuorempikin poika joutuu sairaalaan tehohoitoon, ovat Johannes ja Hanna aika toivottomia.
”En ollut paikalla, kun Aaro kuoli. Hanna oli. Ehkä siksi maailmamme repesi kahtia. Hanna saattoi ajatella, että hän oli saanut kohtuuttoman taakan. Eihän minun läsnäoloni olisi kuitenkaan poistanut hänen taakkaansa. Ei lapsen kuolema puolitu. Sitä paitsi minun taakkani oli kohtuuton. Minä en saanut hyvästellä; minä joutuisin elämään loppuelämäni sen kanssa, etten ollut lapseni luona hänen viimeisenä hetkenään. Mutta ei se olisi puolittanut Aaronkaan taakkaa. Hän olisi kuollut yhtä kaikki. Kuolleena ei ole väliä, kuka istui vieressä.”
Vauhtiin päästyään Johannes liikkuu jälleen sähäkästi paikasta toiseen. Paikkakuntien ja maiden vaihtuessa romaanihenkilön ahdistus kasvaa välillä jopa eksponentiaalisesti.
Romaanin loppuosassa eletään hetki hyytävissä tunnelmissa romanialaisessa sairaalassa, jonne ei päivänvalo paista. Epäinhimilliset ihmiskokeet ja hoitotoimet sekoittuvat Johanneksen mielen painajaismaiseen myllerrykseen, joka ei ota loppuakseen.
Vanhaan luostariin rakennetussa 4eon-instituutissa saa rahalla mitä vain asiakas toivoo. Asiakkaille saatetaan siirtää uusia elimiä ja raajoja, jotka on ilmeisesti otettu väkisin nuorilta henkilöiltä. Romaanikertoja pohdiskelee tenhoavasti Johanneksen havaitsemia moraalisia ja laillisia ongelmia. Raevaaran romaanikertojalla taitaa olla ainakin pienoinen maailmanparannustendenssi.
Veri joka suonissasi virtaa on itsenäinen osa romaanisarjassa. Trilogian aikaisempien osien tuntemus ei ole välttämätöntä. Itse olin molemmat aiemmat osat lukenut. Trilogian osat ovat tyylillisesti toisistaan poikkeavia, mikä johtunee siitä, että Raevaara on koettanut jäljitellä esikuviaan myös kerrontatyylissä.
Uutuusromaanin kerronta on hetkittäin hyvin pelottavaa. Kirja alkaa mukaansatempaavasti, ja loppupuolen Romania-jakso on vauhdikas ja tapahtumarikas.
Väliin jäävään sivumäärään sijoittuu muun muassa Johanneksen painajaismaista mietiskelyä ja historiallisia kuvia kuolleiden romanialaisten kauhunhetkistä toisen maailmansodan aikana.
Pesunkestävänä luonnontieteilijänä Raevaara rakastaa sijoittaa romaaneihinsa eläimiä ja luontokuvia. Uutuusromaanissaan hän sijoittaa Johanneksen sedän Jaakon ”sattumalta” samoihin romanialaisiin metsiin etsimään harvinaisia lintuja. Linnut olivat pääosassa trilogian toisessa osassa Korppinaisissa.
Rakkausromaanina Veri joka suonissasi virtaa on aika synkkä ja alavireinen. Johannes on juossut kolme kirjaa tavoittamattoman perässä eikä ole tyytynyt siihen, mitä on saanut. Jätetään tässä nyt avoimeksi, onko romaanin lopussa sadend vai happyend.
Tiina Raevaara on noussut kolmella tyylikkäällä kauhuromaanillaan genren kiintoisaksi edustajaksi Suomessa. Kriitikko Markku Soikkeli nostaa Raevaaran rinnalle nykykirjailijoistamme ainoastaan Marko Hautalan, kotimaisen kauhun vahvan nimen.
VETUS Et NOVA 