VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: brasilialainen kirjallisuus

Brasilialaisen modernistin uskomattomat kertomukset

14 lauantai Hel 2015

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

book review, brasilialainen kirjallisuus, Machado de Assis, Pirkka Valkama

29-09-machado-de-assis-hoje-na-historia-history-channel-frases

Machado de Assis: Kuolematon ja muita novelleja. Suom. Pirkka Valkama. Sammakko 2014. 189 s.

Machado de Assis oli 1800-luvun brasilialaisen kirjallisuuden grand old man, jonka merkitys on ollut Etelä-Amerikassa suuri. Kuolematon-kokoelman kaksitoista kertomusta ovat ilmestyneet Machadon elämän loppupuolella 1880–1900-luvuilla.

Joaquim Maria Machado de Assisin (1839-1908) lyhytproosaa leimaavat musta huumori, fantastiset ainekset, historialliset kuvauskohteet ja ironinen henkilökuvaus. Machadon teoksista on aikaisemmin suomennettu Bras Cubasin kuolemanjälkeiset muistelmat (Love Kirjat 1991) ja Kuuluisuus ja muita novelleja(Prometheus 2010).

Pirkka Valkaman sujuvasti ja herkkäsävyisesti suomentaman uutuuskokoelman novellit ovat hyvin eripituisia. Kertomuksina melko pitkät Kuolematon (26 s) ja Mielitautilääkäri (56 s) tekevät vaikutuksen paitsi säkenöivillä tarinoillaan, myös yhtenäisellä tyylillään ja persoonallisella kerrontatekniikallaan.

Nimikkonovelli on muodoltaan värikäs matkakertomus, jonka kertojana on vuosisatoja vanhan miehen poika. Kertoja kertoo kiinnostuneille kuuntelijoilleen isänsä ihmeellisestä elämästä, joka on jatkunut jo vuosisatoja. Tämä on saanut nuoruudessaan iäkkäältä intiaanipäälliköltä pienen purnukan, joka sisältää ikuisen elämän eliksiiriä. Sairastuttuaan vakavasti isä kokeilee juoman tehoa, paranee nopeasti ja – lakkaa vanhenemasta. Hänestä tulee kiertolainen ja maailmanmatkaaja, joka solmii useita parisuhteita ja näkee monia maita, pettyy rakkaudessa toistuvasti, kokeilee politiikkaa ja tulee siinäkin petetyksi pahemman kerran.

Vuosisatojen vieriessä novellikertojan isälle paljastuu katkerasti, kuinka armollista on elämän vääjäämätön loppuminen ja kuinka suuri kirous on elää paljon pitempään kuin rakkaansa ja läheisensä. Lopulta vanhus oivaltaa, miten hänen elämänsä saisi ansaitsemansa päätöksen. Harvoin lukija on päähenkilön kuolemasta niin haltioissaan kuin Machadon novellin äärellä!

Kuolemattoman teho on myyttisen tarinan yhdistämisessä arkipäiväiseen henkilöhistoriaan.

Kuolemattoman teho on myyttisen tarinan yhdistämisessä arkipäiväiseen henkilöhistoriaan, jolloin maagis-realistinen ulottuvuus havainnollistuu kauniisti. Kuolemattoman miehen poika esittelee isänsä uskomattoman elämäntarinan kuin minkä tahansa elämänsä yksityiskohdan, ilman kummempaa hehkutusta. Tarina syttyy kuitenkin hehkuun kuin itsestään, kun sen kuulevat pitkää ikää ihmettelevät ihmiset, jotka haluavat kuulla pitkän tarinan alusta loppuun ilman keskeytyksiä:

“Kirjuri patisti tohtori Leãota jatkamaan tarinaansa, sillä hän ei ollut ikimaailmassa kuullut mitään vastaavaa. Huomatkaa, että kirjuri mieluusti antoi ymmärtää tuntevansa historiaa ja kylässä häntä saatettiin hyvinkin pitää yhtenä valtakunnan oppineimmista miehistä, mutta silti tohtorin kertomus oli saanut hänet ällistyneeksi.”

Kyseinen kerrontatekniikka toistuu muissakin Machadon novelleissa: kertoja on yksi novellihenkilöistä ja kertoo toisille kuulemansa tai kokemansa uskomattoman tarinan. Tämä vahvistaa kertomusten maagisia efektejä vieraannuttaen lukukokemusta arkihavaintojen tuolle puolen.

Rakkaustarinoista ulos

Machado aloitti novellikirjailijan uransa luonnostelemalla naisten aikakauslehtiin moralisoivia rakkaustarinoita ja pienessä ympyrässä tapahtuvia juonittelukuvauksia. Tästä kirjailija siirtyi laveammalle ryhtymällä satiiriseen hyökkäykseen vallitsevia yhteiskunnallisia oloja kohtaan.Victor Hugon ja Jane Austinin tavoin hän piiskasi armottomasti kasvottomia yhteiskuntakoneistoja, ahtaita moraalisäännöstöjä ja ihmiskielteistä lainsäädäntöä, mutta suhtautui lämpimän ymmärtäväisesti henkilöidensä vaikeisiin elämäntilanteisiin ja pulmakohtiin.

Machadon on sanottu käyttäneen huumoria ja ironiaa korostaakseen inhimillisten konfliktien absurdeja puolia. Lyhytproosan muotoilijana ja modernistisena tyylitaiturina Machado oli vuosikymmeniä edellä aikalaisiaan. Laajasti oppineena ja sofistikoituneena hän pystyi kirjoittamaan tavallaan samassa sarjassa ja samantyyppisistä aiheista aikansa maailmankirjailijoiden kanssa. Tyylillisesti hän oli maansa ensimmäinen modernisti, joka koki saman ikävän tienraivaajan osan kuin muutkin aloittelevat modernistit 1900-luvulla.

Lyhytproosan muotoilijana ja modernistisena tyylitaiturina Machado oli vuosikymmeniä edellä aikalaisiaan.

40-vuotispäiväänsä mennessä Machado oli julkaissut neljä romaania ja kaksi kokoelmaa aikakauslehdissä julkaistuja kertomuksia. Hän teki töitä jaksamisensa äärirajoilla sekä kirjoittajana että valtion virkamiehenä. Poliittinen ura sai kuitenkin täyskolauksen 1878, jolloin nelikymppinen Machado koki hermoromahduksen. Terveyden palautuminen kesti kuukausia. Tuolloin Machado huomasi kauhukseen luomisvoimansa lakastuneen kuin kukka syyskylmillä.

Keski-iän kriisi heijastui myös hänen yhteiskuntasuhteisiinsa. Hänestä ei ollut enää poliittiseksi vaikuttajaksi sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Vaikka Machado kirjoitti myöhemmin mielellään poliitikoista ja näiden edesottamuksista, hän vältti ilmeisesti silti politiikkaa niin pitkään kuin pystyi.

Machado alkoi kirjoittaa uudelleen vasta vuoden 1879 lopulla. Kirjailijan todellisuustaju oli selvästi muuttunut, mikä näkyi proosassa merkittävästi. Machado koki olevansa umpikujassa porvarillisen fiktion tekijänä. Uuden pitemmän proosan luonnostelu alkoi hitaasti: Machadon seuraava romaani ilmestyi vasta kymmenen vuoden kuluttua.

Novelleja kirjailija alkoi tehdä nopeammin. Hulluuden ja vallankäytön aiheissa hurjaan ajatusleikkiin intoutuvan Mielitautilääkärin (1881) sekä Peilin (1882) ja Kuolemattoman (1882) kirjoittaminen sijoittuvat juuri tähän kriisin jälkeiseen aikaan.

Kun Machado sijoitti ironian romaaneissaan rakenteelliseksi elementiksi, novellien ironia oli aiheiden asettelussa sekä henkilö- ja miljöökuvauksessa. Machado esitti lukijoilleen tarkoituksella sellaista Brasiliaa, jota he eivät tunnistaneet. Se lienee ollut kirjailijan tapa haastaa yhteiskunnalliseen mietiskelyyn tavallisten kansalaisten lisäksi ne poliittiset piirit, joissa hän oli ennen pyörinyt intohimoisesti mutta jotka hän oli jättänyt pysyvästi taakseen.

Peilissä (1882) kirjailija sepittää tarinaa ihmisen kaksinaisesta sielusta, joka tulee erään novellihenkilön kohdalla näkyviin erikoisessa peilissä. Sosiaalista identiteettiä erittelevät fantastinen aspekti on persoonallinen ja luo kiintoisan kysymyksenasettelun. Novellin alaotsikossa todetaan kunnianhimoisesti, että kertomus on hahmotelma uudeksi teoriaksi ihmisen sielusta. Koska teoria jää aika vaisuksi, luulen alaotsikon olleen täyttä hämäystä ja sitä vastoin kaunokirjallisten tavoitteiden olleen kirjailijan varsinaisen päämäärän. Machado on siis sepittänyt tämänkin kiintoisan tarinan sen itsensä vuoksi, ei niinkään luonnostellakseen tieteellistä teoriaa harrastajapohjalta.

Tiede oli Machadolle viihteellinen elementti aivan samalla tavoin kuin nykyisin Dan Brownillw ja Risto Isomäelle.

Tiede oli Machadolle viihteellinen elementti aivan samalla tavoin kuin nykyisin Dan Brownille,Risto Isomäelle ja muille teknotrillerien kirjoittajille. Ei ole sattumaa, että Machado valitsi useiden novelliensa päähenkilöiksi tiedemiehiä tai tieteen harjoittamisesta kiinnostuneita harrastajia. Nämä kirjailija tosin ironisoi poikkeuksetta joko suuruudenhulluiksi tai työnarkomaaneiksi. Mielitautilääkäri kuvaa psykiatrin hulluuden palvontaa jopa uskonnollissävyisenä. Peilissä joukko harrastajafilosofeja kokoontuu pohtimaan syntyjä syviä ja päätyy lopulta pohtimaan ihmisen sielun olemusta.

Seesteinen tasavalta -kertomuksessa (1882) päähenkilönä on pappismies, joka tutkii hämähäkkien elämää. Hän oppii suurin ponnistuksin ymmärtämään hämähäkkien kieltä ja myös kommunikoimaan näiden kanssa. Pappi ryhtyy opettamaan hämähäkeille politiikan pelisääntöjä ja järjestää lopulta näille oman valtion poliittisine vaaleineen.

Järkyttävässä Aleksandrialaisessa kertomuksessa (1884) puolestaan mennään antiikin Egyptiin, jossa kaksi filosofia tutkii rottien avulla varastamiseen liittyvää kemiaa. Karmaisevat rottakokeet saavat jatkoa vastaavilla ihmiskokeilla, joita tehdään rikollisille, lopulta myös kyseisille filosofeille, joista on tullut kleptomaaneja. Ystävälliseen sävyyn alkavan kertomuksen angsti kasvaa pikkuhiljaa luotaantyöntäväksi:

“Jotta tieteen vaatimukset voitiin sovittaa yhteen inhimillisten myötätunnon pyyteiden kanssa, päätettiin että vankeja ei leikelty toistensa nähden vaan aina yksi kerrallaan. Silloin kun vankeja saapui kaksi tai kolme samalla kertaa, heidät pantiin odottamaan vuoroaan sellaisessa paikassa, johon leikattavien tuskanhuudot eivät kuuluneet. Usein huudot peittyivätkin melun alle, mutta eivät kokonaan, ja joissain tapauksissa leikattava potilas itse vaati, että hänen äänensä kuultiin mitään peittelemättä ja selkeästi.”

Rion elämänmeno

Machadoa on yleisesti pidetty Brasilian kirjallisuuden merkittävimpänä kirjailijana. Kiintoisaa kyllä, Machado ei ollut elinaikanaan suosittu Brasilian ulkopuolella ja käännöksiäkin saatiin odottaa pitkälle 1900-luvun puolelle. Hänen monipuolinen ja värikäs tuotantonsa on myöhemmin antanut vaikutteita monille kuuluisille kirjailijoille ulkomailla. Esimerkiksi José Saramago,Carlos Fuentes, Susan Sontag, Harold Bloom ja Jorge Luis Borges ovat pitäneet Machadon tuotantoa kirjallisena esikuvanaan.

Machado syntyi ja kuoli Rio de Janeirossa. Rion alueen elämänmenon psykologinen erittely sai Machadosta elinikäisen harrastajan. Vaatimattomissa oloissa varttunut Machado ryhtyi nuorena lehtimieheksi ja itseoppineeksi kääntäjäksi. Hän opetteli puhumaan ranskaa, englantia, saksaa ja vanhempana jopa kreikkaa, mikä avasi mahdollisuuksia laajaan kirjalliseen sivistykseen.

Varsinkin englantilainen kirjallisuus lienee vaikuttanut nuoreen Machadoon merkittävästi. Hänen kirjallisina esikuvinaan voidaan pitää sellaisia kirjailijoita kuin Laurence Sterniä, William Shakespearea, Jonathan Swiftiä ja Lordi Byronia.

Machado teki myös uraa virkamiehenä ja perusti Brasilian kirjallisuusakatemian. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa mahtuu kymmenkunta romaania, toistasataa lyhyempää kertomusta, teatterikappaleita ja runokokoelmia. Ensimmäisen runonsa Machado julkaisi 15-vuotiaana.

Machadon teoksilla on ollut suuri vaikutus 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjallisiin koulukuntiin Brasiliassa.

Machadon teoksilla on ollut suuri vaikutus 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjallisiin koulukuntiin Brasiliassa. Machadon proosa ja runot poikkesivat tyylillisesti toisistaan. Siinä kuin Machadon proosa on ankaran hienostunutta ja tyylikästä, hänen runoissaan on maanläheistä sanastoa ja epäsovinnaisempaa ilmaisua.

Psykiatri valtaa kaupunkinsa

Sammakon julkaiseman kokoelman päänovelli on Mielitautilääkäri, joka sekin tuo kirjailijan tyylin ja kerrontatavan näkyviin hyvin havainnollisesti. Novellissa virkaintoinen ja voimakastahtoinen mielitautilääkäri rakennuttaa pikkukaupunkiin näyttävän mielisairaalan, jonka suojissa hän tutkii vuosikausia mielisairauksia ja niiden syitä.

Mielitautilääkäri löytää paitsi uusia sairauksia, myös uusia potilaita naapureistaan, tuttavistaan ja jopa omista sukulaisistaan. Lääkäri sulkee sairaalansa suojiin suurimman osan kaupunkinsa väestä, todistaa verisen vallankaappausyrityksen ja päättää lopulta vapauttaa kaikki potilaansa.

Asetelmansa moneen kertaan nurin kääntävän novellin pikkukaupunkimiljöön kuvaus muistuttaa melkoisesti Garcia Marquezin maagisrealistisia kyläkuvauksia (Sadan vuoden yksinäisyys). Myös novellin radikaali loppukohtaus lyö lukijalta jalat alta, mikä kertoo kirjailijan kertojanlahjoista vielä väkevämmin kuin jännittävä tarinankuljetus.

Machadon pitkissä novelleissa tarina päättyy tyylikkäämmin ja selvempään lopputulemaan kuin lyhyissä kertomuksissa, joissa novellin loppu tulee äkisti ja jopa töksähtävästi. Mielitautilääkärin eetokseen kuuluu olennaisesti päähenkilön henkinen kasvu, jonka päätöksenä hän hyväksyy itseensä liittyviä sokeita alueita. Novellihenkilöiden henkinen kehitys on Machadolle hyvin keskeinen aihepiiri, vaikka kertoja askartelee mielellään lukuisten historiaan, tieteeseen ja miljööhön liittyvien yksityiskohtien kanssa.

Sosiaalinen satiiri, uskonnolliset arvot ja psykologinen realismi lyövät toisilleen kättä Paholaisen kirkko -novellissa, joka lienee Machadon kuuluisimpia kertomuksia. Paholainen ilmoittaa Jumalalle rakentavansa maan päälle kirkon, johon hän ryhtyy itse agitoimaan jäseniä omilla säännöillään. Vaikka novellissa liikutaan lähes koko ajan Jumalan ja paholaisen keskinäisellä temmellyskentällä, molemmat esiintyvät ironisoidussa asussa ja kertomuksen lopullinen katsantokanta on humaani, ei niinkään uskonnollinen.

Jälleen kerran kirjailija valjastaa lukijalle kiintoisan aihepiirin omiin tarkoituksiinsa sopivaksi vetohevoseksi.

– – – – – – – – –

Arvostelu on julkaistu Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä Kiiltomato.net 30.10.2014.

Blogin tilastot

  • 94 939 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
kesäkuu 2023
ma ti ke to pe la su
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930  
« Tou    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Virpi Hämeen-Anttilan jännittävien perhekuvausten äärellä
  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • George R. R. Martin - goottilaisen fantasian eeppinen mestari
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Andy Weir sepitti teknotrillerin lähitulevaisuuden kuuelämästä
  • Katri Alatalon Ikuisesti, siskoni -romaani onnistui menemään ihon alle
  • Veijo Meri - Sukupolvensa sotatulkki ja matkakuvaaja
  • Aino Kontula - Takaisin yläasteen sisälle
  • Rosa Liksomin Väylä kuvaa mieliinpainuvasti suomalaisia sotapakolaisia
  • Vallankumoussotureita, rakkaustarinoita ja talouskysymyksiä

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 939 hits

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...