Avainsanat
Kevättalven 2010 käännösuutuuksien joukossa eräs Otavan käännösromaani ponnahti esille näyttävänä osoituksena verrattomista kerrontataidoista. Englantilaisen historian tohtori Christopher John Sansomin (s. 1952) bestseller-romaani Talvi Madridissa on jännittävä ja romanttinen kertomus toisen maailmansodan aikaisista brittivakoojista. Näiden elämänmenon kautta kirjailija peilaa myös massiivisten sotakoneistojen liikkeitä Länsi-Euroopassa.
Romaani alkaa Espanjan sisällissodan keskeltä 1936. Nuori englantilainen vapaaehtoinen Bernie Piper haavoittuu fasistien luodeista ja joutuu vangiksi. Kotiin Englantiin tulee tieto miehen kaatumisesta. Tiiliskiviromaanin varsinaiset tapahtumat sijoittuvat talveen 1940–41. Englantilaiset odottavat jännittyneinä, liittyykö Francon Espanja sotaan Saksan rinnalle vai ei. Päähenkilö on sotaveteraani Harry Brett, joka saa romaanin alussa kutsun brittien salaisen palvelun agentiksi. Bernie Piperin vanha koulutoveri saapuu tulkiksi Englannin Madridin-suurlähetystöön lokakuussa 1940.
Espanjan sisällissodan tuhot ovat lyöneet leimansa sekä pääkaupunkiin että sen ihmisiin. Monet Englannin suurlähetystön väestä halveksivat espanjalaisia, joiden maa on raunioina näiden omasta syystä. Syksyn kääntyessä talveksi Harry rakastuu paikalliseen kaunottareen Sofiaan. Mies saa tehtäväkseen vakoilla Sandy Forsythiä, joka on hänkin Harryn vanha koulutoveri. Sitten Harry saa kuulla, että kuolluksi luultu Bernie on elossa falangistien kammottavalla vankileirillä. Voisiko hänet pelastaa sieltä?
C. J. Sansomin romaanihenkilöille jännitys ja poliittinen aate ovat yhtä kiehtovia asioita. Sota mahdollistaa heille piirteitä, joita rauhan aikana ei näy. Sodan ratkaisee se, kumpi osapuoli on valmiimpi häikäilemättömämpiin tekoihin:
”Tätä sotaa ei voiteta reilulla pelillä. Ei voiteta, kun vihollinen on tällainen. On pakko tappaa, senhän sinä jo tiedätkin, mutta valitettavasti myös pettää.”
Sansomin romaanissa on lukuisia kohtauksia englantilaisesta Rookwoodin yksityiskoulusta, jota Harry, Bernie ja Sandy ovat käyneet yhdessä. Kyseessä on eliittilasten perinteinen koulu, johon romaanihenkilöt suhtautuvat ristiriitaisesti. Harry kokee saaneensa Rookwoodissa mitä parhaimmat eväät elämään niin sodan kuin rauhan aikana. Näitä oppeja hän koettaa toteuttaa parhaansa mukaan myös sekasortoisessa Espanjassa. Sitä vastoin Sandy ja Bernie ajattelevat koulustaan täysin eri tavalla. Kommunismiin kääntyneelle Bernielle Rookwood on kapitalismin pesä, Sandylle taas vanhanaikaisen koulutuksen keskus. Näin ollen he oppivat vakoojien tavoille nopeammin kuin Harry.
Vakoojatyöhön liittyvä petosteema tekee Talvesta Madridissa täysverisen trillerin. Romaanihenkilöt kuikuilevat taukoamatta olkapäidensä ylitse, olisiko joku sivullinen liian kiinnostunut heistä. Harry oppii, että tärkeintä ja karvainta on valehdella työn vuoksi omille läheisille.
Sansom käyttää paljon laajoja takaumia, joilla hän kuvaa keskeisten henkilöidensä taustoja ja kohtalokkaita syy–seuraussuhteita. Kertoja kuvaa sivukaupalla esimerkiksi Bernien kokemuksia espanjalaisella vankileirillä, jossa vankeja kidutetaan mielisairauden partaalle.
Sodanaikainen Espanja vaikuttaa romaanimiljöönä luotaantyöntävältä. Siellä käytetään kaikkialla desinfiointiainetta, joka vaikuttaa brittihenkilöistä ällöttävän makeantuoksuiselta. Kun rutiköyhässä maassa ei ole bensiiniä, autot kulkevat häkäpöntöillä. Vuosikymmeniä kestänyt luokkataistelu on tuonut tasavallan, joka osoittautuu pettymykseksi ja kaatuu sisällissodan myötä. Sansomin Espanjasta muotoutuu katolisten ja kommunistien ideologinen kilpailuareena. Falangistien hallitsema hankintavirasto hallinnoi maan satoa niin huonosti, että ihmiset näkevät nälkää.
Lukuromaanina Talvi Madridissa oli kevään 2010 parhaimpia käännöskirjoja. Tarina etenee sujuvasti lukuisista takaumista huolimatta. Seppo Raudaskosken suomennos on ansiokkaan virheetön, havainnollinen ja tiiviskielinen.
C. J. Sansom on kirjoittanut tähän mennessä kuusi romaania. Näistä viisi on historiallisia rikosromaaneja, jotka sijoittuvat Henrik VIII:n Englantiin ja joiden päähenkilönä on kyttyräselkäinen lakimies Matthew Shardlake.
– – – – – – – –
Kirjoitus on julkaistu Opettaja-lehdessä 21.5.2010.
VETUS Et NOVA 