VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: dystopia

Merja Mäki – kutsumusammattina sekä spefi-kirjailijan että opettajan työ

03 tiistai Hei 2018

Posted by Jari Olavi Hiltunen in author interview

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

author interview, dystopia, Merja Mäki, spefi, Virke

 

Merja MäkiMERJA MÄKI (s. 1983) työskentelee Härmän lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Sivutyönään hän kirjoittaa spekulatiivista fiktiota. Tuorein teos on dystopiaromaani Kaksi vettä (Nordbooks 2017).

– Olen kirjoittanut yhden aikuisille suunnatun dystopian, kaksi varhaisnuorten fantasiaromaania ja yhden lastenromaanin. Lisäksi olen ollut mukana kolmessa usean kirjailijan yhteisessä satukokoelmassa, kahdessa novellikokoelmassa sekä kirjallisuusaiheisessa antologiassa.

Kirjoittaminen on minulle tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa.

– Esikoisromaanini Venesataman Tillinka ja meriseikkailu (2012) julkaistiin, kun olin 28-vuotias. Kirjoitin käsikirjoitusta alun perin syntymäpäivälahjaksi sukulaislapselle, enkä kirjoittaessani ajatellut teoksen julkaisua.

Jälkeenpäin ajateltuna Merja on huomannut kouluttautuneensa kirjailijaksi lapsesta asti. Kirjailijaidentiteetti on muotoutunut hitaasti yhä uusien julkaisujen myötä ja kirjoittaminen kasvanut luonnolliseksi tavaksi olla.

– Kirjoittaminen on minulle tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa ympärilläni.

KOSKA KIELI kiinnosti Merjaa myös opetettavana aiheena, hän päätyi aikoinaan opiskelemaan suomen kieltä. Opetusharjoittelussa ala alkoi tuntua juuri oikealta.

– Sekä kirjailijan että opettajan työ on mielestäni kutsumusammatti.

Merja sai puolivuotisen apurahan Kaksi vettä -romaanin kirjoittamiseen. Alkuperäinen novelli kasvoi romaaniksi.

– Kaksi vettä sai alkunsa, kun luin uutisia massoittain kirkosta eroavista ihmisistä ja Isossa-Britanniassa kehitellystä keinohedelmöitystekniikasta, joka mahdollistaa lapselle kolme geneettistä vanhempaa. Nämä uutiset herättivät minussa kysymyksiä yksilöllisyydestä ja yksilönvapaudesta.

Milloin opettaja kirjoittaa?

– Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana kirjoitan silloin, kun aikaa on: usein aikaisin aamulla.

Entä ehtiikö kolmen lapsen äiti lainkaan lukea kaunokirjallisuutta?

– Luen paljon. Lukeminen kuitenkin on tällä hetkellä hyvin harvoin ”huvilukemista”. Uusien tarinoiden sepittäminen vaatii monenlaista ja laajaa lähdemateriaaliin tutustumista.

Eräs tyttö luki esikoisromaanini moneen kertaan, vaikka hänellä oli luki-häiriö.

– Aika harvoin ehdin tarttua romaaniin, jonka lukemiseen ei liittyisi jonkinlaista tutkimista tai muistiinpanojen tekemistä. Lisäksi opettajan työ vaatii määrättyjen romaanien lukemista.

ENNEN VIRKAA Härmän lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Merja Mäki on työskennellyt muutamassa lukiossa Etelä-Pohjanmaalla. Hän on Suomen Kirjailijaliiton sekä Suomen Nuorisokirjailijoiden jäsen. Merja on vastikään valittu Usva-akatemiaan, Koneen säätiön rahoittamaan kaksivuotiseen hankkeeseen kirjailijoiden taiteellisen ilmaisun kehittämiseksi.

Keväällä 2018 hän on mukana usean kirjailijan yhteisessä satukokoelmassa Satumaiset salaisuudet  (Lector Kustannus). Toisinaan palaute yllättää kirjailijan:

– Esimerkiksi Venesataman Tillinka ja meriseikkailu -romaanista olen saanut palautetta äidiltä, jonka tytär oli lukenut sen useita kertoja siitä huolimatta, että hänellä on lukihäiriö.

Erikoisterveiset äidinkielen opettajina työskenteleville kollegoille:

– Koitetaan arkisen kiireen keskellä nauttia koulun tunnelmasta, nuortemme onnistumisista sekä kevään tunnusta!

Minua ihastuttaa erityisesti kirjailijan rikas kieli.

Merja Mäen kaunokirjalliset esikuvat Suomessa ja ulkomailla:

– Monien joukosta mainitsen Väinö Linnan, Johanna Sinisalon, Siiri Enorannan ja Anne Leinosen. Jos jonkun kirjailijan kieli on poikkeuksellisen rikasta, palaan hänen virkkeisiinsä yhä uudelleen.

– Tällä hetkellä suosittelisin luettavaksi ÄOL:n talvipäivilläkin esiintyneen Ville Kivimäen kirjoittamaa ja Anssi Männistön kuvittamaa tietoteosta Sodan särkemä arki (WSOY, 2016), Aura Nurmen runoteoksen Villieläimiä (Kolera, 2016) sekä Siiri Enorannan fantastista dystopiaromaania Nokkosvallankumous (WSOY, 2013).

– – – – – – – – – – – – – – –

Kirjoitus on julkaistu Äidinkielen opettajain liiton Virke-jäsenlehdessä.

Vieterivoimalla post-apokalyptisen Skandinavian ympäri

22 torstai Hel 2018

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Billy O'Shea, dystopia, kellopunk, Kirjava, Markku Soikkeli, Titia Schuurman

billyoshea
ilmalaiva

Billy O’Shea: Vieterivoiman valtakunta. Alkuteos The Kingdom of Clockwork (Tanska 2014). Suom. Titia Schuurman. Kirjava 2017. 240 s.

Tanskanirlantilaisen kirjailijan Billy O’Shean esikoisromaani Vieterivoiman valtakunta kuvaa 2400-luvun Skandinaviaa ns. kellopunkin hengessä. Post-apokalyptinen romaani aloittaa The Kingdom of Clockwork -trilogian, joka on ilmestynyt Tanskassa vuosina 2014–2017.

Irlantilaissyntyinen O’Shea (s. 1957) on asunut Skandinaviassa yli kolmekymmentä vuotta. Hänen The Kingdom of Clockwork -romaanisarjassaan on ilmestynyt tähän mennessä kolme romaania.

Dystooppisen romaanin päähenkilöstä kehittyy lahjakas kelloseppä.

Trilogian avausromaanissa Vieterivoiman valtakunta seikkaillaan ilmalaivan ja vieterikäyttöisen lokomotiivin kyydissä ympäri Skandinaviaa. Tapahtumat alkavat Tanskan alueelta, etenevät Norjan rannikolle ja päättyvät lopulta Ruotsin Lappiin.

Romaanin päänäyttämö Kantarborgin kuningaskunta on noussut nykyisen Tanskan tilalle. Muiden Skandinavian nykyvaltioiden tilalla on muinaishistoriaan viittaavia maiden nimiä (Ursa, Länsisyrjä, Pohjola jne.).

Dystooppisen romaanin päähenkilö on Karl Nielsen -niminen nuorukainen, josta kehittyy lahjakas kelloseppä. Kohtalon oikusta hän pääsee töihin Kantarborgin kuningas Norbert II:n hoviin.

”Äiti oli varoittanut minua sotkeutumasta hovin asioihin, ja oikeassa hän oli ollut. Tämä oli hullun hommaa.” (s. 197)

Nuorella kuninkaalla on haaveena rakennuttaa vieterivoimalla toimiva veturi, joka vetäisi junanvaunuja kuin vanhanaikainen lokomotiivi. Tämän tehtävän hän uskoo Karlin hommaksi. Ja nuorimieshän onnistuu!

Käykö Karlille sen jälkeen hyvin? Eipä tosiaan.

Hovin juonittelujen vuoksi hänestä tulee vainottu mies. Lopulta Karl joutuu pakenemaan Kantarborgista ilma-aluksella – kuningas Norbertin kanssa.

Tästä varsinainen seikkailu Skandinavian ympäri vasta alkaa.

Skandinavian ympäri

Vaikka Karl on romaanin kertoja, nuori kuningas Norbert taitaa silti nousta teoksen varsinaiseksi päähenkilöksi.

Poliittisina pakolaisina he matkaavat ensin Länsisyrjän rannikkoa pohjoiseen ja sieltä Ruotsin Lapin alueelle, joka on romaanin Pohjola.

”Lähdimme jälleen kerran vieterivoimalla eteenpäin, joskin aluksi hyvin varovasti. Meillä oli vielä muutama käyttämätön kapseli, mutta olimme jo kauan sitten ohittaneet pisteen, josta olisimme voineet turvallisesti palata veturilla Jernhavniin. 
Tuulimylly oli tietenkin mukana, mutta olisi valtava työ pystyttää se lataamaan kapseleita. Siihen kuluisi monta päivää, ja muonavaramme olivat kovin vähissä. Oli epävarmaa, oliko meillä jäljellä tarpeeksi energiaa päästäksemme määränpäähän, missä se sitten olikin.” (s. 205)

Romaanin lopussa Pohjolan kuningatar Gudrun pitää Karlille ja Norbertille todelliset kinkerit. Niissä Karlillekin paljastuu lopullisesti kuningaskuntien rajojen ylittävä poliittinen peli, jota myös Norbert pelaa kaikissa liikkeissään.

Karl haluaisi kovasti ystävystyä rakastamansa kuninkaan kanssa. Romaanin lopussa kuitenkin odottaa karvas pettymys, ja Karl ja Norbert loittonevat toisistaan.

Kellopunk-henkinen seikkailutarina

Post-apokalyptinen The Kingdom of Clockwork -sarja sijoittuu 2400-luvulle. Spekulatiivisessa fiktiossa Vieterivoiman valtakunta on lähellä ns. steampunkia eli vapaasti suomennettuna ”höyrypunkia”. Koska O’Shean romaanista kuitenkin puuttuu höyryvoima kokonaan, lienee siksi osuvampaa sijoittaa teos ns. clockpunk-kirjallisuuden alle.

Clockpunk eli kellopunk viittaa 1600- ja 1700-lukuja muistuttavaan vaihtoehtoistodellisuuteen, jossa käytetään kellokoneistoihin perustuvaa tekniikkaa.

Skandinavian uusien valtakuntien asukkaat voivat käyttää vain tuulen voimaa, jota ne säilyttävät vieterikoneistossa. Vieteritekniikkaa sovelletaan O’Shean kerronnassa myös isoihin kulkuneuvoihin ja aseisiin.

Lopputulema on seikkailuromaani, joka puhuttelee sekä mikro- että makrotasolla.

Tulevaan viittaavia tapahtumia, esineitä tai yksityiskohtia Vieterivoiman valtakunnassa on hyvin vähän jos ollenkaan. Kellokoneistotekniikan kuvauksen rinnalle on sijoitettu humoristisia tarinoita magiasta ja ihmisen oveluudesta teollisen kulttuurin raunioiden äärellä.

Todellinen skandinaavinen historia ja maantiede yhdistyvät O’Shean mielikuvituksen tuotteisiin sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. Lopputulema on viihdyttävä ja jännittävä seikkailuromaani, joka puhuttelee sekä mikro- että makrotasolla.

Koulunsa Dublinissa ja Kööpenhaminan yliopistossa aikoinaan käynyt Billy O’Shea on ehtinyt tehdä monenlaisia töitä. Hän on toiminut muun muassa TV-ääniteknikkona, timanttien lajittelijana, baarimuusikkona ja 3D-kuvittajana. Viime vuodet hän on tehnyt lähinnä käännöstöitä ja romaanitrilogiansa kirjoja.

Matka maan alle

Vieterivoiman valtakunta kuvaa Skandinavian sivilisaation romahtamisen jälkeistä aikaa, yhteiskunnan henkistä muutosta, jossa tulevaisuuden ihmiset ovat hylänneet ja jopa kieltäneet menneen.

Maan alla, muutaman metrin syvyydestä eteenpäin alkaa irrationaalinen, salaisuuksia täynnä oleva kerros. Kantarborgilaisten mielissä maan sisukset ovat täynnä synkkiä salaisuuksia, peikkoja ja kauheuksia, joita ei ole ollut tarkoitus selvittää tai ymmärtää. Sen vuoksi maanalaisen kerroksen tutkiminen on kiellettyä rangaistuksen uhalla.

Yllättävää ei ole, että kantarborgilaiset on opetettu suhtautumaan kielteisesti myös oman historiansa epäselviin aineksiin. Romaanin alussa Kantarborgin yliopistossa opiskeleva Karl kuulee professoriltaan, että muinaiset sodat, superaseet ja nälänhädät ovat tuhonneet ihmiset, asunnot ja infrastruktuurit. Sen jälkeen maanpiiri on taantunut takaisin keskiaikaiseen pimentoon.

Professori tuomitsee tarinan myyttiseksi allegoriaksi, johon ei pidä uskoa. Karlilla on kuitenkin pääsy Kantarborgin kuninkaalliseen kirjastoon, jonka kirjat puhuvat toista. Ne sisältävät kiellettyjä kertomuksia myyttisestä yltäkylläisyyden ajasta, kultaisesta muinaisuudesta, jossa monta asiaa oli nykyistä paremmin.

Romaanin alkupuolella Karl ja kuningas Norbert lähtevät tutkimusmatkalle maan alle, kiellettyyn todellisuuteen. Karl suhtautuu asiaan pelokkaasti, Norbert ei. Kuningas on käynyt maan alla ennenkin.

Karl ja Norbert löytävät maan alta hylätyn metroaseman portaikkoineen ja tunneleineen. Karlissa herää kunnioitus menneisyyden sukupolvia kohtaan, jotka ovat onnistuneet rakentamaan maan alle jopa pitkiä junaratoja.

Romaanihenkilöt koettavat löytää menneisyytensä ja saada käyttöön kätketyt tietonsa.

Muinaisuuden psykologiaan perehtynyt Norbert vertaa metrorataa suoraan Sigmund Freudin”kuninkaantiehen tiedostamattomaan”. Yllättävä Freud-vertaus kasvaa koko romaanin eetokseksi ja vertauskuvaksi.

Vieterivoiman valtakunnan romaanihenkilöt koettavat löytää menneisyytensä ja saada käyttöön tiedostamattomaan kätketyt tietonsa, taitonsa, keksintönsä ja voimavaransa. Jopa henkensä tai vankeustuomion uhalla.

Maan alta kuningas ja Karl löytävät myös junanvaunun, jossa lojuu ihmisen luuranko lattialla penkkien välissä. Kuningas nimeää äkisti vainajan yhdeksi sukulaisistaan, joka on tehnyt viimeisen matkansa tiedostamattoman valtakuntaan, kaikkien unien tyyssijaan.

Kunnon poliittisen seikkailuromaanin tavoin Vieterivoiman valtakunta kertoo suoraan ja implikoiden kaikenlaisesta juonittelusta ja petoksesta. Nuoresta iästään huolimatta kuningas Norbert on kokenut ja rutinoitunut pelimies, joka osaa ennakoida vihollistensa juonia ja valmistaa omia kuvioitaan.

Kun Karl on rakentanut vieterivoimalla toimivan veturin ja muutaman junanvaunun, hänen apulaisensa pettää hänet. Vieteriveturi varastetaan, ja sitä lähdetään rahtaamaan Kantarborgin vihollisten luokse. Kiukkuinen kuningas lähtee ilmalaivalla varkaiden perään.

Samalla hän menettää valtakuntansa kapinallisille, jotka ottavat hovin haltuunsa ennalta suunnitellun nopeasti ja verettömästi.

Kellomekaniikan mysteerit

Vieteri- ja tuulivoiman lisäksi Norbertilla on aikomus etsiä käsiinsä menneisyyden muitakin teknisiä salaisuuksia. Vaikutin tähän on oman poliittisen vallan kasvattaminen.

O’Shean kerronta on pullollaan yksityiskohtaisia kuvia erilaisista koneista ja laitteista. Hän on sepittänyt kosolti vieteritekniikan insinöörioppia:

”Uppouduin kolmeksi vuodeksi kellomekaniikan mysteereihin. Opin tuntemaan sylinteri-, duplex- ja ankkurikäynnit. Lämpölaajenemisen kompensointirakenteet. Säätö- ja takaisinkytkentämekanismit. Laskukoneet. Kello- ja höyrykoneistojen liitännät.” (s. 20-21)

Vieterivoiman valtakunnan edustama kellopunk ei liene spefi-kirjallisuudenlajina kovin merkittävä. Esimerkiksi suomalaistutkija ja spefi-kirjailija Markku Soikkeli ei mainitse kellopunkia kertaakaan Tieteiskirjallisuuden käsikirjassaan (2015).

Kello- ja höyrypunkissa näkyy vaikutusta varsinkin 1800-luvun romantiikan kirjailijoilta ja varhaisesta tieteiskirjallisuudesta, kuten Mary Shelleyn Frankensteinista sekä Jules Vernen, H. G. Wellsin ja Mark Twainin kirjoista.

1800-luvun tieteisfantasia kuitenkin sijoittui yleensä suurin piirtein kirjoittamishetkellä vallinneeseen ajankohtaan. Sitä vastoin höyry- ja kellopunkissa kuvailtu aikakausi vaihtelee kuvitteellisesta menneisyydestä pitkälle tulevaisuuteen.

Kuten Markku Soikkeli on todennut, höyrypunk nostalgisoi viktoriaanisen ajan höyrykoneet ja tekniikat, mutta käsittelee viktoriaanista kirjallisuutta pastissin eli vakavan, kunnioittavan mukaelman keinoin.

Höyrypunk nostalgisoi höyrykoneet, mutta käsittelee viktoriaanista kirjallisuutta pastissin keinoin.

Juuri tällainen suhde O’Shealla on ilmeisesti ollut klassikkoesikuviinsa. Hän kertoo ammentaneensa inspiraationsa erityisesti tanskalaisen Hans Christian Andersenin, irlantilaisen Jonathan Swiftin ja englantilaisen Francis Godwinin teoksista:

”Olen yrittänyt luoda imaginaarista maailmaa, eräänlaista rinnakkaista Skandinaviaa, jossa on renessanssin kaltainen kulttuuri ja joka tukeutuu kellotekniikkaan ensisijaisena teknologiana. Renessanssi oli hyvin värikäs ja dramaattinen aikakausi skandinaavisessa historiassa: kuningas Kristian IV, Tyko Brahe, pohjoismaiset sodat, Tukholman verilöyly jne. 
On hauskaa ottaa osa tästä maailmasta ja lisätä siihen ilmalaivoja, polkupyöriä ja kellokoneistoja sekä bysanttilainen tuomioistuinpolitiikka. Lopputulema on varsin hauska mielikuvitusmaailma.” (verkkokauppa Amazonin haastattelu; suom. JOH)

Ns. kyberpunkista eriytyneessä ja 1990-luvulla muodikkaaksi tulleessa höyrypunkissa nostalgisoitiin 1800-lukua eli aikakautta, jolloin syntyivät tiedeinstituutio ja läntiset metropolit.

Soikkelin mukaan höyrypunk on ollut retroestetiikan äärimmäinen ilmaus. Samalla höyrypunk sisälsi itsessään spekulaatiota sellaisesta tieteiskirjallisuudesta, ”joka olisi voinut olla mahdollista viktoriaanisen ajan Englannissa, mikäli teknologinen murros olisi muovannut kulttuuria ja sosiaalista elämää yhtä syvältä ja voimakkaasti kuin digi-ajan uudet teknologiat.” (Tieteiskirjallisuuden käsikirja; 2015, 327)

Edellä kuvattuun määrittelyyn nähden O’Shea ui selvästi vastaan höyrypunkin valtavirtaa.

Kirjailijan dystooppinen kuvitelma taannuttaa lähes kaiken minkä pystyy tai keksii kahdensadan vuoden taakse: tekniikat, asumukset, infrastruktuurit, yhteiskuntarakenteet (monarkiat), kirjastot, aseet – jopa tieteen.

Yksioikoista, eikö vain!

Humoristinen kirjallisuudenlaji

Huumori on höyry- ja kellopunkille tärkeä käyttövoima. Vieterivoiman valtakunnassahumoristinen kerronta korostuu tämän tästä, varsinkin vuoropuheluissa.

O’Shea on sepittänyt ison määrän koomisia kohtauksia, joissa hänen dramaturgin kykynsä pääsevät oikeuksiinsa.

Huumori on tavallaan armottoman poliittisen pudotuspelin vastavoima, joka tiivistää kerronnan jännitteet jopa hassunkurisiksi. Ikään kuin romaanikertoja haluaisi sanoa:
– Nauraisin jos ei itkettäisi!

Humoristinen kerronta korostuu tämän tästä, varsinkin vuoropuheluissa.

Vieterivoiman valtakunnassa maanpako ja moninaiset menetykset ovat romaanihenkilöiden yhteinen osa. Skandinaviaa kiertävä Norbert ei lupaa alaisilleen helppoa polkua ja johdattaa Karlin tovereineen seikkailusta toiseen. Kuolema pudottaa kuninkaan väkeä kyydistä säännöllisin väliajoin.

Kaikkein eniten kuolemanvaarassa on kuitenkin Norbert itse. Rohkeus on kaikkein tärkein ominaisuus kuninkaalle, joka mielii pysyä hengissä mahdollisimman pitkään raadollisessa valtaistuinpelissä.

Norbert valitsee joukon viisaita miehiä ympärilleen, tekee rohkeita ja päättäväisiä hyökkäyksiä sinne ja tänne ja voittaa paljon. Muun muassa Karlin täydellisen luottamuksen ja kiintymyksen.

O’Shean luomista romaanihenkilöistä Karl on selvästi yksinkertaisimmasta päästä. Häntä höynätetään kerran jos toisenkin. Karl huomaa jopa vanhojen tuttaviensa ja sukulaistensakin osoittautuvan aivan muuksi kuin oli heistä luullut.

Poliittisten juonittelujen sepittäjänä O’Shea on varsin kelvollinen kirjailija. Tosin romaanin loppupuolella Pohjolan valtaistuimen vallanperimysjärjestyksen ongelmat ratkeavat nekin hieman yksioikoisen tuntuisesti.

Titia Schuurman on kääntänyt alkutekstin sujuvalle suomen kielelle. Suomennos etenee tiiviisti ja havainnollisesti koko romaanin läpi. Pitkän linjan suomentajan ammattitaito ja huolellisuus näkyvät yli 20 vuotta käännöstöitä tehneen Schuurmanin osuvissa sanavalinnoissa ja virheettömissä lauserakenteissa.

O’Shea lähestyy kellopunkin kannalta tärkeitä asioita pieteetillä ja käytännönläheisesti. Kirjailija osaa kuvata uskottavasti kantarborgilaisten innovaatioita, keksintöjä ja tekniikkaa.

Hassunkurista on, että Karl Nielsen ja muut teknikot koettavat keksiä pyörää uudelleen saadakseen takaisin edes jotain menneestä suuruudesta.

Vetävälle romaanille olisi mieluusti toivonut lisää pituutta. Sekä miljöönkuvaus, ajankuvat että henkilökuvaus jäävät pahasti puolitiehen.

Kesken jää myös Vieterivoiman valtakunnan värikäs ja kiintoisa tarina. Onneksi kirjailija on jo kirjoittanut debyytille kaksi jatko-osaa: It Is Only A Clockwork Moon (2015) ja A Clockwork Carol (2017).

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Arvostelu on julkaistu Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä Kiiltomato.net  10.2.2018

donaldtrump

Scifi-romaani lähitulevaisuuden Euroopasta

19 lauantai Elo 2017

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Anne Leinonen, book review, dystopia, Eija Lappalainen, Routasisarukset, science fiction

routasisarukset
Eija Lappalainen ja Anne Leinonen
Eija Lappalainen ja Anne Leinonen

Kirjailijakuva: Pertti Nisonen

Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset. WSOY 2011. 398 s.

Eija Lappalaisen (s. 1975) ja Anne Leinosen (s. 1973) yhdessä kirjoittamassa scifi-romaanissa Routasisarukset eletään 2300-lukua. Maailmansodan tuhoama Eurooppa on täynnä rauniokaupunkeja ja bioaseiden saastuttamia maa-alueita. Romaanin keskeisenä miljöönä on Laakso, joka romaanin kartan mukaan sijaitsee nykyisen Saksan paikalla. Romaanissa valtioiden rajat ovat hämärtyneet niin, että teoksessa puhutaan ainoastaan Euraasian maasta.

Routasisarusten päähenkilö on Utu-tyttö, joka on adoptoitu 2-vuotiaana laaksolaiseen perheeseen. Roudan perheessä ei ole aikuisia naisia lainkaan, sillä perheenisä elää ilman puolisoa. Utun aikuistuessa perheensisäiset ongelmat kärjistyvät, ja tyttö päättää lähteä etsimään juuriaan. Utu Roudalla on ollut kasvinkumppanina Marras-veli, joka on lähtenyt jo kotoa pois.

Matkan aikana Utu oppii yhtä ja toista mantereenlaajuisesta ekokatastrofista ja ihmispoloista sisällissodan keskellä. Utu löytää avukseen metallisen lohikäärmeen, jonka kanssa hän nousee kirjaimellisesti toisiin sfääreihin:

”Taivas oli jäämässä taaksemme, ja minä olin matkalla selvittämään syntyperäni salaisuudet. Vaikka sisimmässäni oli kummallinen tyhjyys, riemuitsin. Elämäni ei ollut enää yhtä ja samaa, nyt minulla oli Muinainen, vahva liittolainen. Mitä löytäisinkään sen avulla?”

Aikuisromaanin maku

Vaikka Routasisarukset on ilmestynyt WSOY:n nuortenkirjallisuuden alla, teos avautuu laajemmalle lukijakunnalle. Romaanin alkuosa hieman junnaa paikallaan, mutta vajaan sadan sivun jälkeen kerronta etenee vauhdikkaammin. Muinaiset, myyttiset tarinat sekoittuvat kiintoisasti teknishenkiseen scifi-tarinaan.

Routasisarukset on 3-osaisen dystopiatarinan avausosa. Trilogian seuraava osa ilmestynee ensi vuonna. Kustantajan vertailu Ursula LeGuinin yhteiskunnallisesti kantaaottaviin scifi-romaaneihin ei ole kaukaa haettu.

LeGuinin tavoin Routasisarustenkin romaanikertoja käsittelee hartiavoimin eettisiä kysymyksiä. Esim. syntyvyyden säännöstelyä havainnollistetaan kouriintuntuvien tilannekuvausten kautta.

Lukuromaanina Lappalaisen ja Leinosen teos on jännittävä ja tyylillisesti yhtenäinen. Routasisarukset on kirjailijaparin kuudes yhteisjulkaisu. Kaikki aikaisemmat teokset ovat olleet nuortenkirjoja.

 

Hyytävä dystopia 2100-luvun maailmasta

18 keskiviikko Mar 2015

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

book review, dystopia, Einari Aaltonen, kyberpunk, Richard Morgan

richardmorgan

Richard Morgan: Musta mies. Alkuteos Black Man (Englanti 2007). Suom. Einari Aaltonen. Like 2011. 590 s.

Toimintaa, kromosomitekniikkaa, seksiä ja avaruusseikkailuja. Vuosikymmenien takaisen scifi-kirjallisuuden peruselementit nousevat Richard Morganin (s. 1965) uutuussuomennoksessa toiseen potenssiin. Englantilainen jännityskirjailija oli Turun Finncon-tapahtuman kunniavieras 15.7.2011.

Vaikka Musta mies paisuttaa lähes kaiken kuvattavan uskottavuuksien tuolle puolen, teos palkittiin arvostetulla Arthur C. Clarke –tieteiskirjallisuuspalkinnolla Englannissa 2008. Morgan on julkaissut kuusi romaania ja kaksi sarjakuvaromaania. Hän on kunnostautunut myös videopelien käsikirjoittajana. Morganilta on suomennettu aikaisemmin ainoastaan esikoisromaani Muuntohiili (2002; suom. 2007).

Läpeensä viihteellinen Musta mies on sekoitus kyberpunk-kerrontaa ja kovaksikeitettyä rikostarinaa. Päähenkilö on tummaihoinen ammattitappaja Carl Marsalis, joka joutuu planeettojen välisen terrorismin torjujaksi. Kun marsilainen huippusotilas alkaa levittää ympärilleen tuhoa ja kuolemaa, Carl lähetetään kuin muinainen ritari hoitamaan pahantekijä päiviltä.

Onnettomat ihmisvariantit

Mustan miehen dystooppinen maailma on kammottavan ahdasrajainen ja pimeä. Kiinasta on ohittanut talousvaltana USA:n, joka on eristäytynyt uskonnolliseksi moraalivaltioksi. Mars on vallattu Maan siirtokunnaksi, jossa asuu geenimanipuloituja ihmisvariantteja. Selkäytimeen kytkettävillä neuroverkoilla ohjaillaan kiputiloja ja muita tunnekokemuksia.

Välineellistävän henkilökuvauksen keskiöön nousevat huippuälykkäät ihmisvariantit, jotka ovat soluttautuneet luvatta tavallisen kansan sekaan. Kertoja ajattelee varianttien edustavan ihmisen alkuperäisiä ominaisuuksia parhaimmillaan:

”Ihmisvarianttia ei ole koskaan luotu siksi, että sillä tavalla olisi pyritty antamaan inhimilliselle elämälle paremmat mahdollisuudet menestyä. Kaikki olivat tuotteita, jotka luotiin tiettyyn tarkoitukseen.”

Ylipitkä romaani etenee vääjäämättömästi verisiin loppukohtauksiinsa. Musta miehen kerronta alkaa liikkua nopeammin noin sadan sivun alkujunnaamisen jälkeen.

Einari Aaltosen tiivis suomennos on virheetön ja sujuvakielinen, huolimatta kirjoittajan viljelemistä runsaista uudissanoista ja alatyylin ilmauksista.

 

Blogin tilastot

  • 94 905 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
toukokuu 2023
ma ti ke to pe la su
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  
« Hel    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Sukupolvien katkeamaton ketju
  • Taija Tuomisen pysäyttävä autofiktio
  • Mika Waltari pohti uskonnollisia kysymyksiä läpi elämänsä (2006)
  • Peter Høeg - Maagisen kerronnan tanskalainen mestari
  • Pertti Koskinen lähti Kullaalta jännityskirjailijaksi Harjavaltaan
  • Snaipperi - Eeli Tolvasen tie Vihdistä NHL:n kiekkokaukaloihin
  • Hanna-Riikka Kuisman #Syyllinen alkaa poliisin rysästä
  • Juha Seppälän parhaat kolumnit

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 905 hits

Pidä blogia WordPress.comissa.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...