Avainsanat
Hugh Laurie: Järein asein. Alkuperäisteos The Gun Seller (Englanti 1996). Suom. Aleksi Milonoff. Tammi 2011. 423 s.
Brittinäyttelijä Hugh Laurien (s. 1959) toistaiseksi ainoa romaani julkaistiin suomeksi keväällä 2011. Suosittu näyttelijä on piirtynyt suomalaistenkin tajuntaan lähinnä TV:stä tuttujen House– ja Kyllä Jeeves hoitaa -sarjojen kautta. Näyttelijänä, käsikirjoittajana ja muusikkona toiminut Laurie on koulutukseltaan antropologi. Hän jätti aikoinaan romaaninsa kustantajalle salanimellä, ettei kuuluisa tekijänimi olisi vaikuttanut liikaa kustannuspäätökseen.
Aleksi Milonoffin jäntevästi suomentaman Järein asein –trillerin päähenkilö on turvamies Thomas Lang, joka saa amerikkalaiselta Alexander Woolfilta tehtävän murhata – Woolfin itsensä! Projektin kariuduttua Lang saa Woolfilta uuden tehtävän kansainvälisen asekaupan parissa.
Kerronta yltyy makaaberilla huumorilla maustetuksi lennokkaiden tapahtumasarjojen sikermäksi. Romaanin alussa Lang saa luodin kainaloonsa. Hän toipuu käsittämättömän nopeasti toimintakuntoon, joutuu homorakkauden kohteeksi, ajelee vaarallisesti moottoripyörällä ja muilla ajoneuvoilla ja soluttautuu lopulta anarkistisen terroristisolun jäseneksi.
Laurien henkilökuvaus kärsii kankeudesta, jota seuraa lähinnä päähenkilön lakkaamattomasta suunsoitosta. Vitsikkäistä vuoropuheluistaan kirjailija on melkoisesti velkaa P. G. Wodehouselle. Thomas Langin ironisissa sanailutavoissa on toisaalta verraten paljon samaa kuin tohtori Housen jäljittelemättömässä argumentaatiossa. Toisin kuin House, Lang on itsesäälin ryvettämä antisankari, joka ei pidä itseään muita parempana:
”Olen tottunut rahattomuuteen ja työttömyyskin alkaa olla vanha tuttu. Moni rakastamani nainen on jättänyt minut ja olen kärsinyt kauheista hammassäryistä. Mutta se kaikki on pientä verrattuna siihen tunteeseen, että koko maailma on vastaan.”
Lukukokemuksena Laurien romaani on kuin vanha, hyvin palvellut kesäauto, jossa on sekä vanha akku että heikko käynnistysmoottori. Kun kerronta on lähtenyt melkoisen yskimisen jälkeen käyntiin, se hyrrää pitkään kohtuullisen hyvin. Muutamasta lukemista hidastavasta ”ylämäestä” selvitään lennokkailla puujalkavitseillä räjähdysherkkään loppuratkaisuun.
– – – – – – – – –
Arvostelu on julkaistu Satakunnan Kansassa.
VETUS Et NOVA 