Avainsanat
book review, Ian McEwan, Juhani Lindholm, Makeannälkä, Sweet Tooth
Ian McEwan: Makeannälkä. Alkuteos Sweet Tooth (Englanti 2012). Suom. Juhani Lindholm. Otavan Kirjasto 238. Otava 2013. 395 s.
Englantilaiskirjailija Ian McEwanin (s. 1948) kolmastoista romaani Makeannälkä on kepeähenkinen kertomus kirjallisuusihmisistä kylmän sodan pehmeämmällä puolella. Romaanissa kirjallisuus ja kulttuuri nousevat aseiksi, joilla Englanti taistelee ilman verenvuodatusta vihollismaitaan ja IRA:ta vastaan.
Makeannälän päähenkilö ja minäkertoja Serena Frome on romaanin alussa eläkeläisnainen, joka muistelee värikkäitä opiskeluaikojaan 1970-luvun alussa. Silloin hän on nuori matematiikanopiskelija, joka haaveilee turhaan kirjallisuuden opinnoista. Opintojensa lopussa Cambridgen yliopistossa Serena ajautuu suhteeseen historian professorin kanssa. Opettaja paljastuu MI5:n vakoojavärvääjäksi, ja niin Serenastakin tehdään agentti suurvaltojen väliseen karmeaan peliin. Tytön vakoojanura kestää puolitoista vuotta, jonka kuluttua kaikki loppuu raskaiden epäonnistumisten vyyhtiin.
Trillerin klassiset elementit sisältävä Makeannälkä on pesunkestävä rakkausromaani, jossa rakkaus ei kasva suuriin mittoihin tasaista vauhtia vaan hyökyinä ja suurina loikkina. Serena tutustuu Operaatio Makeannälän aikana komeaan ja hienosti kirjoittavaan kirjailijaan, jonka kanssa alkaa tiivis ja intohimoinen suhde. Vaikka suhde on tuomittu epäonnistumaan Susanin vakoojataustan vuoksi, tämä koettaa peitellä asiaa katkeraan loppuun saakka. Kertoja saattaa kuvata Serenan sydänsuruja sivukaupalla yhteen menoon.
McEwanin kirjallinen crescendo ei kiihdy kovin vauhdikkaaksi. Kerronnan sävyt tummenevat koko ajan ahdistaviksi. Hitaasta temmostaan huolimatta Makeannälkä on jännittävä ja mukaansatempaava lukuromaani. Romaanissa on fiktiivisiä tasoja sen verran, että perässä pysyminen tuottaa ajoittain vaikeuksia. Se, mikä on todellista ja mikä taas romaanihenkilöiden mielikuvituksen tuotetta, menee helposti sekaisin.
Makeannälän henkilökuvaus toimii nasevasti. Kirjailija pukee Susanin uskottaviin amatöörivakoojan hepeniin, joilla ei pitkälle pötkitä. Romaanin miljööt eivät sitä vastoin tunnu kovin henkeviltä. Osa romaanin tapahtumista sijoittuu jopa Suomeen Ahvenanmaan saaristoon. McEwanin romaanin yllätyksellinen loppu hakee vertaistaan.
Ian McEwanin kaikki romaanit on suomennettu. Yhtä lukuun ottamatta ne ovat ilmestyneet Otavan Kirjaston kautta. Juhani Lindholmin suomennos on jälleen kieleltään värikäs ja tiivis ja tavoittaa oivallisesti romanttisen vakoojakertomuksen hienoviritteisiä nyansseja.
– – – – – – – – – – – –
Arvostelu on julkaistu Opettaja-lehdessä 26.4.2013.
VETUS Et NOVA 