VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: Mark Twain

Mark Twain – Haudan takaa rehellisin sanoin (2011)

11 perjantai Tou 2012

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

book review, Mark Twain

Mark Twain: Omaelämäkertani. Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas 2011. 488 s.

Yhdysvaltalainen kirjailija Mark Twain (oik. Samuel Langhorne Clemens; 1835–1910) tunnetaan humoristisista ja satiirisista teoksistaan. Talvella suomeksi ilmestynyt Omaelämäkertani havainnollistaa kirjailijamestarin elämän vaiheita kaunokirjoista tutulla, persoonallisella tavalla.

Twainin omaelämäkerrasta on aiemmin julkaistu osia eri versioina vuosina 1924, 1940 ja 1959. Kokonaisuudessaan muistelmat tulivat Twainin testamentin mukaisesti julkaisuvapaiksi sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen eli vuonna 2010. Näin siksi, että kirjailija halusi kirjoittaa elämästään ja lähimmäisistään ikään kuin ajan rajan toiselta puolelta, haudan takaa. Twainin mielikuvitus tavoittaa kuolleen rehelliset ajatukset vaivattomasti:

”Yksi syy siihen, miksi puhun haudan takaa, on juuri se, että haluan kerrankin nauttia siitä, kun voin sanoa kaiken niin kuin haluan, sen sijaan, että patoaisin siitä kumpuavan nautinnon ainoastaan yksityiseen käyttööni. Pystyn haudastani käsin puhumaan rehellisemmin kuin moni historioitsija samassa tilanteessa, sillä siinä missä he eivät pysty kuvittelemaan, miltä tuntuu olla kuollut, vaikka kuinka yrittäisivät, minulta se onnistuu helposti.”

Elämäkertatekstistä helmeilee sammumaton taipumus ironisoida jos jonkinlaisia syyseuraussuhteita. Kirjailija kirjoittaa USA:sta yhtäältä maana, jota ei enää ole; niin suuria muodonmuutoksia maa on kokenut. Samuel Clemensin syntyessä valtava tasavalta oli vasta noin 60-vuotias. USA eli murroskaudesta toiseen koko kirjailijan elinajan. Toisaalta Twain heittelee tämän tästä puolivillaisia ja sarkastisia yleistyksiä maansa ihmisistä, kulttuurista, elintavoista jne. Itseironiaa luoden hän vetoaa näissä kohdin lähestyvään kuolemaansa:

”Teidän on ymmärrettävä, että lausun nämä sanat kuolleen henkilön näkökulmasta. Olisi tahditonta, jos joku elävä ihminen laukoisi moisia syytteitä julkisesti. [–] Kirjeenvaihtajan mukaan Euroopassa aletaan jo miettiä, onko Yhdysvalloissa enää jäljellä ainuttakaan rehellistä ihmistä. Vuosi sitten olin tyytynyt siihen mielipiteeseen, että itseni lisäksi tässä maassa ei tosiaankaan ollut yhtään todenpuhujaa.”

Twainin itseironialla ei ajoittain ole määrää. Kirjailija tuottaa itsensä vilpittömänä, hyväuskoisena ja dostojevskimaisena idioottina, joka on sallimuksen oikusta pelastunut lukemattomia kertoja joutumasta kelvottomien ja tunnottomien lähimmäisten virittämiin ansoihin. Twainin yksityiset ja kätketyt käsitykset itsestäänkään eivät ole kovin suopeita. Hän määrittää muut ihmiset itsensä mukaan: kirjailijan käsitys koko ihmislajista on kuulemma täysin samanlainen kuin hänen käsityksensä omasta itsestään. Onko tämä itseironiaa vai lähes täydellisyyttä hipovaa narsismia?

Presbyteeritausta jätti Twainiin melkoisen kohtalonuskon. Vaikka hänellä ei ollut kovin suurta jumalanpelkoa, hän tunsi voimakkaasti, että kaikki tulevat saamaan ansionsa mukaan ennemmin tai myöhemmin, niin hän itse kuin vihamiehensäkin.

Elämäkerran miljöö- ja henkilökuvaus on rehevimmillään kirjailijan kuvatessa Etelän maisemia ja ihmisiä. Hän sortuu tämän tästä melkoisiin liioitteluihin kuvatessaan sellaisia persoonallisuuksia, jotka ovat jättäneet muita selvempiä muistijälkiä. Näitä ovat muun muassa kuuluisa kirjailija Bret Harte (1836-1902), joka Twainilla oli kunnia tuntea vuosia ennen tämän muuttoa Englantiin. Harten tarina on hätkähdyttävä kuvaus kirjailijan noususta maailmanmaineeseen ja vääjäämättömästä tuhosta, kun sielunvoimat ovat ehtyneet tyystin.

Omaelämäkerrassa on kosolti erilaisiin ja poikkeaviin ihmisiin liittyviä anekdootteja. Twain tuli esimerkiksi toimeen mustaihoisten palvelijoiden ja orjien kanssa loistavasti. Koulupoikana hän ei kokenut orjuudessa mitään ongelmaa. Lapsuudessaan tapaamiaan orjia ja muita mustaihoisia hän sijoitti tärkeiksi henkilöhahmoiksi romaaneihinsa. Kirjailijan mielestä orjuuden merkitystä on suurenneltu myöhemmin:

”Yleisesti uskotaan, että orjuus teki jokaisen sen keskellä eläneen ihmisen sydämistä välttämättä kovia. En kuitenkaan usko, että sillä oli sellaista vaikutusta ainakaan yleisesti ottaen. Uskoakseni se kyllä turrutti meistä jokaisen inhimillisyyden orjiin nähden, mutta ei vaikuttanut muuhun. Meidän kylässämme ei ollut kovasydämisiä ihmisiä, ei ainakaan sen enempää kuin jossain samankokoisessa kylässä missä hyvänsä maassa. Minun kokemukseni mukaan kovasydämiset ihmiset ovatkin harvinaisia kaikkialla.”

Kirjailija muistelee romanttisesti monia elämänsä vaiheita, muun muassa nuoruuttaan höyrylaivan luotsina Mississippi-joella 1850-luvulla. Sisällissodan hän hyppää nopeasti ylitse. Twain pestautui etelävaltioiden armeijaan lyhyeksi aikaa vapaaehtoisesti, mutta erosi sitten huomattuaan olevansa sopimaton armeijapalvelukseen. Hän muutti veljensä Orion Clemensin kanssa Nevadaan, jossa he toimivat kuvernöörin läheisinä avustajina.

Eräs tärkeä henkilö nuoren Samuelin elämässä oli sanavalmis äitinsä. Tämän kieli oli terävimmillään silloin, kun häntä ärsytti jokin ikävyys tai epäkohta. Twain sijoitti äitinsä Tom Sawyerin seikkailuihin Polly-tädin hahmoon. Pienenä lapsena Samuel sairasteli jatkuvasti, mistä johtuen hän eli kuulemma ensimmäiset seitsemän vuottaan lääkkeillä. Kirjailija tiedusteli asiasta myöhemmin äidiltään, oliko tämä pelännyt pojan menehtyvän tuolloin ennenaikaisesti. Äiti vastasi sarkastisesti:

–   Ei, pelkäsin että et kuolisi.

Nuori Samuel vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Hannibalin pikkukaupungissa Missourissa. Hänen etäiseksi jäänyt isänsä kuoli pojan ollessa 11-vuotias. Kotona oli kissoja parhaimmillaan yhdeksäntoista perheenäidin eläinrakkauden myötä. Samuelin isällä oli omistuksessaan valtava eekkerimäärä maata Tennesseessä. Siitä odotettiin vuosia isoja perintötuloja perheelle, mutta toisin kävi. Maapalsta jouduttiin lopulta realisoimaan pilkkahinnalla, minkä vuoksi Clemensin perheen jäsenet turhautuivat katkeruuteen saakka. Kirjailija tiivistää asian opetuksen:

”Elämä on hyvä aloittaa köyhänä tai rikkaana, sillä molemmista on hyötyä, mutta on vaikea elää köyhänä ja tulevaisuudessa kenties rikkaana! Jos sitä ei ole kokenut, on mahdoton ymmärtää, minkälainen kirous siihen kätkeytyy.”

Kirjailija kuvaa vuolaasti lapsuus- ja nuoruusvuosina tapaamiaan ihmisiä, joista useat ovat muuttuneet myöhemmin romaanihenkilöiksi Twainin klassikoihin. Kirjailija kertoo paljon myös pikkukaupungin kulttuuririennoista ja muista harrasteista muun muassa 1840-luvulla. Esimerkiksi neekerinäyttelijöiden esittämät musikaalikiertueet vetivät kansan koolle vastustamattomasti ja jättivät pysyviä muistijälkiä lapsen mieleen.

Suhde huumoriin on Twainin tärkeimpiä kipupisteitä. Kirjailija kertoo itseironisesti, kuinka hänellä todettiin useamman kädestäennustajan ja konitohtorin puolesta täydellinen huumorintajuttomuus. Vanhemmalla iällä hän on alkanut taipua uskomaan asian itsekin!

Twain kokeili elämänsä aikana kaikenlaisia ammatteja. Nuori Samuel pestautui kirjapainoon, jossa hän opiskeli latojaksi veljensä esikuvan mukaisesti. Myöhemmin hän sai Mississippi-joella kulkevan höyrylaivan luotsin paperit. Luotsintyö vaikutti tulevaan kirjailijanuraan sikäli, että Samuelin omaksuma kirjailijanimi Mark Twain tarkoittaa jokislangissa kahden sylen eli 3,7 metrin turvallista syvyyttä. Myöhemmin Twain muutti Kaliforniaan tehden siellä töitä kullankaivajana, kaivosmiehenä ja journalistina. Elämää Kaliforniassa havainnollistaa teos Roughing it (1872; suom. Koiran elämää).

Jo ensimmäiset kaunokirjalliset teokset toivat Twainille menestystä. Hän meni naimisiin 21-vuotiaan Olivia Langdonin kanssa vuonna 1870 ja muutti Connecticutiin. Twain alkoi luennoida ja ottaa kantaa myös poliittisiin kysymyksiin. Perhettä kohtasi myöhemmin surullisia onnettomuuksia, joiden myötä Twain menetti elämänilonsa.

Kirjailija puhuu elämäkerrassaan tavattomin ylisanoin sekä vaimostaan että tyttäristään. Twainin sanoin Olivia Clemens oli enkelimäinen nainen vailla vikoja ja vihollisia; kaikki pitivät hänestä ja hän lähes kaikista. Samuel kertoo vaimonsa tuoneen hänen elämäänsä iloa enemmän kuin muut lähimmäiset yhteensä:

”Hän oli lumoavimmilla tavalla arvokkain ihminen, jonka olen tuntenut. Hänen luonteensa ja taipumuksensa eivät pelkästään herättäneet ihailua, vaan suorastaan pakottivat palvomaan häntä.”

Twainin kokemukset kirjailijana alkoivat 1867 hänen julkaistessaan New Yorkissa ensimmäiset kirjalliset kokeilunsa. Kului useita vuosia, ennen kun mies kohosi maineeseen juuri kaunokirjailijana. Ensimmäistä ja pitkäaikaista kustantajaansa Elisha Blissiä kirjailija ei muistele kovinkaan lämpimästi, päinvastoin.

– Mieshän veti minua höplästä ja moneen kertaan, Twain tuhahtaa.

Muiden kustantajiensa kanssa kirjailijan kokemukset olivat aivan samanlaisia. Häntä huijattiin monta monituista kertaa. Twain ottaa tästä tosin syyn itselleen. Hänestä ei kuulemma ollut vastaanväittäjäksi, kun joku nousukas tai pikkurikollinen tuli ovelasti pyytämään rahaa suuriin, tuhoon tuomittuihin kirjaprojekteihinsa.

Twainin kehityskertomukset pohjautuvat hänen omiin kasvukokemuksiinsa Yhdysvaltojen etelävaltioissa, erityisesti Mississippijoen varrella. Kirjailijan tunnetuimpia teoksia ovat Tom Sawyerin seikkailut (1884) ja Huckleberry Finnin seikkailut (1884). Jälkimmäinen on julkaisustaan saakka pysytellyt Yhdysvalloissa sekä kirjastojen kielletyimpien että lainatuimpien kirjojen kärjessä.

Useimpia teoksiaan Twain kirjoitti vuosikausia. Hän omaksui systeemin kirjoittaa kirjaa niin pitkälle kuin inspiraatiota riitti, ja kun ajatukset alkoivat ehtyä kesken teoksen, kirjailija pani käsikirjoituksen kylmästi syrjään vuodeksi tai kahdeksi. Ideoita alkoi syntyä pikkuhiljaa niin, että teoksen viimeistely oli tauon jälkeen vaivatonta.

1800-luvun lopun amerikkalaiskirjailijoiden tapaan Mark Twain elätti itseään paitsi kirjoittajana myös luennoitsijana. Luentokulttuurin kulta-aika USA:ssa ajoittuu 1860- ja 1870-luvuille, jolloin mukaansatempaavien luennoitsijoiden illanvietoissa vaativa yleisö kävi ahkerasti. Kirjailija kierteli USA:n länsi- ja itärannikkoa menestyksellisesti muutaman vuoden, joiden jälkeen hän jätti puuhan siihen lopen kyllästyneenä.

Twainin teoksesta löytyy melkoisesti kirjallisuushistoriallisesti ja –sosiologisesti tärkeitä havaintoja ja päätelmiä. Hän havainnollistaa esimerkiksi sen, miksi Charles Dickensin merkitys USA:n 1800-luvun jälkipuoliskon kirjallisuudessa on lähes vertaansa vailla. Amerikkalaisten rakastama klassikko sai USA:ssa lukemattomia jäljittelijöitä. Kun mestari itse saapui 1867 Amerikkaan lukemaan otteita klassikoistaan ja puhumaan luentotilaisuuksiin, salit olivat koko kiertueen täynnä haltioitunutta väkeä.

Elämäkerran kiintoisimpia kohtauksia on se, kun Twain antaa kirjoitusohjausta kenraali Ulysses S. Grantille tämän työstäessä elämäkertaansa ja valitessa kustantajaa juuri ennen kuolemaansa 1885. Sisällissodan voittaja ja kaksinkertainen presidentti suhtautui kirjailijaan kuin ujo oppilas viisaaseen opettajaansa. Twain itsekin käyttäytyi samoin sotasankaria kohtaan, kunnes huomasi tämän tosiaan tarvitsevan kantaaottavaa ohjausta eikä mielistelevää pokkurointia.

Omaelämäkertani on mukaansatempaava ja värikäs teos. Ville-Juhani Sutisen suomennos onnistuu uskollisesti jäljentämään sadan vuoden takaisen kirjoitusasun, vaikka teksti ei yllä aivan virheettömään kieleen.

Omaelämäkerturina Twainilla oli epäsovinnainen ja perinteisten tapojen vastainen ajatus kirjoittaa tajunnanvirtamaista tekstiä, josta välittyisivät kirjoittamisen ilo ja vuorovaikutuksen tarve lukijan kanssa. Kirjailija alkoi kirjoittaa elämäkertaa jo 1870, mutta työ keskeytyi jatkuvasti. Lopulta hän saneli vanhoilla päivillään 1900-luvun alussa elämäkerran sihteerilleen.

Massiivisesta järkäleestä välittyy paitsi kitkerä tilitys eletystä elämästä, myös humoristinen selonteko Amerikan 1800-luvun toisesta puoliskosta. Vanhemmilla päivillään Twain asui vuosikausia Euroopassa, jolloin hänestä kehittyi kansainvälisiä asioita ja politiikkaa ymmärtävä kosmopoliitti. Kirjailija toteaa muistinsa tietyt heikkoudet auliisti jo teoksen alkupuolella:

”Olen vanhentunut ja muistini ei enää ole yhtä terävä kuin ennen. Kun olin nuorempi, kykenin muistamaan mitä hyvänsä, oli se sitten tapahtunut tai ei. Nyt henkiset kykyni kuitenkin kuihtuvat vähitellen ja pian en luultavasti muista kuin ne asiat, joita ei koskaan tapahtunut. On surullista hajota tällä tavoin palasiksi, mutta se on meistä jokaisen kohtalo.”

– – – – – – – – –

Julkaistu Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä Kiiltomato.net 15.6.2011 .

Blogin tilastot

  • 94 911 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
toukokuu 2023
ma ti ke to pe la su
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  
« Hel    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Sukupolvien katkeamaton ketju
  • Taija Tuomisen pysäyttävä autofiktio
  • Mika Waltari pohti uskonnollisia kysymyksiä läpi elämänsä (2006)
  • Peter Høeg - Maagisen kerronnan tanskalainen mestari
  • Pertti Koskinen lähti Kullaalta jännityskirjailijaksi Harjavaltaan
  • Snaipperi - Eeli Tolvasen tie Vihdistä NHL:n kiekkokaukaloihin
  • Hanna-Riikka Kuisman #Syyllinen alkaa poliisin rysästä
  • Juha Seppälän parhaat kolumnit

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 911 hits

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...