VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: Mary Shelley

Hirviön goottilaiset valmistusohjeet (1818/2008)

28 perjantai syys 2012

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

book review, Frankenstein, Mary Shelley, Paavo Lehtonen

Mary Shelley: Frankenstein. Alkuteos Frankenstein or the Modern Prometheus (Englanti 1818). Suom. Paavo Lehtonen (1973). Otava 2008.

”Minulla ei olisi voinut olla onnellisempaa lapsuutta. Vanhempani olivat helliä ja lempeitä. He eivät tuntuneet meistä tyranneilta, jotka hallitsevat kohtaloamme oikkujensa mukaisesti, vaan kaikkien ilojemme välikappaleilta ja suojilta. Kun olimme tekemisissä toisten perheiden kanssa, huomasin selvästi miten erityisen onnekas oli minun kohtaloni, ja kiitollisuus vain voimisti rakkauttani vanhempiani kohtaan.”

Mary Shelleyn (1797–1851) romaanin Frankenstein eli Uusi Prometheus (Frankenstein, or the Modern Prometheus) päähenkilö on lahjakas sveitsiläinen biologi Victor Frankenstein, joka yrittää laboratoriossaan kehittää yli-ihmistä. Tiedemies kokoaa kaikenlaisista paikoista löytämistään ruumiinosista lähes 2,5-metrisen, ihmisen näköisen olennon ja herättää tämän henkiin sähköllä. Uuden Aadamin sijaan Frankenstein tulee luoneeksi hirviön, joka kauhistuttaa häntä tavattomasti. Hirviö pakenee laboratoriosta ja elää vuosia hyljeksittynä ihmisyhteisön ulkopuolella.

Romaanissa on laajoja kertomuksia muiden muassa Sveitsistä, jossa Frankensteinin virkamiessuku käy läpi vastoinkäymisen toisensa jälkeen. Niistä pahimmaksi nousee Victorin pikkuveljen Williamin kuolema, joka on Frankensteinin hirviön ensimmäinen hirmuteko. Victorin epätoivo ja kostonhimo kasvavat, kun hirviö murhaa lisää hänen sukulaisiaan ja ystäviään.

Shelleyn romaanissa kaikki voisi olla toisinkin. Ennen surmatöitään Frankensteinin hirviö seuraa yli vuoden ihmisten puuhailuja erään maalaisperheen talossa. Hän oppii ihmisten kielen ja osoittautuu perusluonteeltaan sympaattiseksi ja avuliaaksi, ei tunteettomaksi tappajaksi. Hirviö oppii myös lukemaan ja löytää kaunokirjallisuudesta kosolti ajattelun virikkeitä.

Näyttäytyminen ihmisille tuottaa kuitenkin karmean pettymyksen. Ihmiset kauhistuvat hirviön painajaismaista ulkomuotoa ja käyvät vaistomaisesti väkivalloin tämän kimppuun. Kun hirviön mitta täyttyy, se lähtee kostoretkelle, ja viattomien veri alkaa virrata.

Moraalittomuuden ydin

Frankensteinissa on nykyfiktioon verraten poikkeuksellisen havainnollisia kuvauksia tieteen eettisistä kysymyksistä. Ennen kohtalokasta tutkimustyötään Frankenstein miettii pitkään, millaisia seurauksia ihmisen luomisprojektilla voisi olla. Kun vaakakupissa painavat enemmän tieteellisen kunnianhimon ja historiallisuuden punnukset kuin varovaisuus, tiedemies lähtee työstämään luomustaan itseään ja voimiaan säästämättä. Työnsä aikana Frankenstein luopuu moraalisista periaatteistaan lähtiessään mm. kiduttamaan eläimiä ja kaivamaan kuolleita haudoistaan.

Kaksi vuotta kestävä uurastus vie Frankensteinin voimat ja terveyden. Nähdessään lopulta työnsä tuloksen tiedemies joutuu kokemaan helvetillisiä ahdistuksia. Romaanin minäkertojana hän vaipuu ahdistavan determinismin valtaan: tietyt kohtalonvoimat ovat ajaneet hänet nurkkaan, josta ei ollut ulospääsyä.

Syyksi omalle kohtalolleen Frankenstein nimeää kiinnostuksensa luonnonfilosofiaan, mikä kiehtoo tutkijan mielikuvitusta huomattavasti enemmän kuin uudemmat filosofian suuntaukset. Samalla Victor kokee vetoa henkien manaukseen ja demonologiaan. Vuosien kuluttua tiedemies syyttää hirviötä, että tämä on riistänyt häneltä kyvyn harkita, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun moraalia ei enää ole, kauhu johtaa väistämättä kostoon ja hirmutekoihin.

Kreikan myytit

Romaanin alaotsikko Uusi Prometeus viittaa Kreikan jumaltaruston Prometeukseen, myyttiin titaanista, joka loi ihmisen savesta muovaamalla. Olympoksen jumalat rankaisivat Prometeusta tämän varastettua ihmiselle tulen. Kreikan jumalienkin toimintaa ohjasi pelko. Myytin mukaan nämä pelkäsivät, että tulen avulla ihmisistä tulisi jumalia mahtavampia.

Prometeus-hahmona myös Shelleyn Frankenstein saa rangaistuksensa asetuttuaan luojan asemaan. Luonnonjärjestykseen puuttumisella näyttää romaanissa olevan vain kauheita seurauksia. Shelleyn luonnostelema rangaistus on kuitenkin yksioikoinen ja kaunokirjallisen typistetty. Frankensteinin itseään hallitsematon hirviö on henkilöhahmona karikatyyrimainen synkkyyden airut, joka kostaa tieteen edistysaskeleen verisesti ja vastaansanomattomasti.

Shelleyn hirviöteema on saanut kaunokirjallisuudessa ja myöhemmin elokuvissa useita jäljittelijöitä. Näitä ovat esimerkiksi Kaunotar ja hirviö -kertomuksen sympaattinen hirviöhahmo sekä Alien-elokuvien karmeat hirviöhahmot, jotka on viritetty äärimmäisen tuhoamisvimmaisiksi pedoiksi ilman minkäänlaista sympatian elettä.

Kerronnallisesti Shelleyn klassikossa on paljon samaa kuin Edgar Allan Poen kauhuromaanissa Arthur Gordon Pymin selonteko (1838). Molemmissa klassikoissa minäkertoja kertoo tarinaa, jonka inhimillinen kauheus syvenee luku luvulta lähes pohjattomaksi. Kummastakaan romaanista ei myöskään puutu kohtalokkaita meriseikkailuja, kylmyyttä, kärsimyksiä eikä kuolemaa.

Frankensteinin sujuvasanainen kertomus liikkuu välillä vuosia yhdellä lauseella ja kappaleella. Henkilökuvat ovat kohtalaisen mustavalkoisia. Minäkertojana Frankenstein kuvaa esimerkiksi läheisimpiä perheenjäseniään ja ystäviään niin romanttisilla ylisanoilla, ettei niiden yksioikoisuus jätä paljon tulkinnanvaraa. Ihmissielun pimeät puolet kertoja projisoi epäuskottavasti itseensä, kaiken pahan alkuun ja juureen, joka menee tahallaan avaamaan Pandoran lippaan.

Kirjailija tekee päähenkilönsä antisankarillisuudesta surkuhupaisan ylikorostunutta. Frankenstein kokee tekevänsä aivan kaikessa väärin, kulkee siis tietä, jolla ei ole vaihtoehtoja tai väistämismahdollisuuksia. Tiedemiehen itsesäälillä ei ole määrää hirviön aloitettua murhatyönsä. Kirjailija kärjistää asian tehokkaasti marssittamalla Victorin eteen hänen nuoruuden rakastettunsa, jonka läheisyys ei lievitä miehen mielipahaa:

”Lempeä ystävällisyys ja maan ja taivaan kauneus eivät pystyneet vapauttamaan sieluani murheesta: ei edes rakkaus kyennyt auttamaan minua. Minua verhosi pilvi jonka läpi mikään apu ei pystynyt tunkeutumaan. Olin kuin haavoitettu perua, joka vaappuvin askelin raahautuu suojaiseen tiheikköön voidakseen siellä tutkia nuolta joka sen on lävistänyt – ja kuolla.”

Shelleylle kahden vuoden sykli on merkittävä. Frankenstein tekee hirviötään kaksi vuotta. Hirviön syntymisen jälkeen hän sairastuu hermokuumeeseen ja toipuu siitä hitaasti. Frankenstein kuulee hirviöstään vasta kahden vuoden kuluttua, kun hänen veljensä murhataan. Pakon edessä tiedemies sopii hirviön kanssa tekevänsä tälle hirviömorsiamen, joka lohduttaisi mieshirviön yksinäisyyttä ainutlaatuisesti. Kahden vuoden kuluttua sopimuksesta jatkumo kuitenkin murtuu peruuttamattomasti.

Romaanin traagiset tapahtumat liikkuvat luistavasti välillä Englantiin ja sitten takaisin Sveitsiin. Frankenstein kohtaa hirviönsä toisinaan Mont Blancin jäätiköllä, toisinaan taas Orkneyn saarilla Skotlannin edustalla. Frankenstein kypsyy tekemään selvää jälkeä hirviöstään, mutta ehtiikö tämä ensin surmata luojansa?

Painajaisunen seuraukset

Lontoolaissyntyinen Mary Shelley oli intellektuelliperheen ainoa lapsi. Lapsuudenkodissa vierailivat mm. monet kuuluisat runoilijat. Kesällä 1816 Mary matkusti miehensä Percy Bysshe Shelleyn kanssa Gèneve-järven rannalle Sveitsiin. Eräänä myrskyisenä yönä Mary näki painajaisunen, jossa nuori tutkija oli koonnut ihmisen ruumiinosista kokonaisen olennon. Voimakas sähkö sytytti elämän olentoon.

Kauhu-unen jälkeen Shelley päätti kirjoittaa uneen liittyvän romaanin, ja niin Frankenstein sai alkunsa. Kirjailija kirjoitti romaanin parissa kuukaudessa. Hän valitsi klassisen romaanityylin sijasta goottilaisen kauhukerronnan. Sen sijasta, että olisi kuvannut ihmisyyden hienoja puolia tai yleviä käyttäytymistapoja, Shelley lähti syventämään ihmismielen pimeitä alueita peloista ja syyllisyydestä lähtien.

Frankenstein ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi Gummeruksen julkaisemana 1973. Tyylikkäässä Otavan Keskiyön kirjastossa Shelleyn klassikko on saanut painoasun, joka tukee havainnollisesti Frankensteinin kauhuromanttista miljöötä ja tarinaa. Vaikka Paavo Lehtosen suomennos on kieleltään värikäs ja monipuolinen, se säilyy silti sujuvana ja tiiviinä.

Frankenstein on tieteiskirjallisuuden ja teknotrillereiden edelläkävijä. Sähkö, jonka avulla Frankensteinin hirviö syntyy ja saa tietoisuuden, oli romaanin syntyaikoihin verraten uusi tekninen keksintö. Alessandro Voltan keksi ensimmäisen sähkölaitteen vuonna 1800. Se, että Shelley tekee hirviöstään jopa kirjallisuuskriitikon, tuntuu yliampuvalta ja ironiselta heitolta vanhaa ja kanonisoitua kirjallisuutta kohtaan. Tendenssi kuvata kaunokirjallisesti tieteen kehityksen ongelmia vie pohjan syvälliseltä henkilökuvaukselta.

Mary Shelley menetti miehensä veneonnettomuudessa 1822 ja jäi yksin poikansa kanssa. Hän työskenteli ammattikirjailijana elättääkseen poikansa ja isänsä. Ennen kuolemaansa hän kirjoitti kuusi romaania, pienoisromaanin, mytologisia näytelmiä, lehtikirjoituksia, matkakirjoja ja elämänkerrallisia teoksia. Hän invalidisoitui 48-vuotiaana ja kuoli aivokasvaimeen 54-vuotiaana vuonna 1851.

Ironista oli se, että Shelleyn kuoleman aikoihin avattiin ensimmäinen suuri maailmannäyttely. Näyttelyn yhteydessä esiteltiin sen saman teknologian kehittymistä, josta Mary Shelley oli varoittanut Frankenstein-romaanissaan yli 30 vuotta aikaisemmin.

– – – – – – – – – –

Arvostelu on julkaistu Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä Kiiltomato.net 10.10.2008.

 

Blogin tilastot

  • 94 905 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
toukokuu 2023
ma ti ke to pe la su
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  
« Hel    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Sukupolvien katkeamaton ketju
  • Taija Tuomisen pysäyttävä autofiktio
  • Mika Waltari pohti uskonnollisia kysymyksiä läpi elämänsä (2006)
  • Peter Høeg - Maagisen kerronnan tanskalainen mestari
  • Pertti Koskinen lähti Kullaalta jännityskirjailijaksi Harjavaltaan
  • Snaipperi - Eeli Tolvasen tie Vihdistä NHL:n kiekkokaukaloihin
  • Hanna-Riikka Kuisman #Syyllinen alkaa poliisin rysästä
  • Juha Seppälän parhaat kolumnit

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 905 hits

Pidä blogia WordPress.comissa.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...