VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: Opettaja-lehti

Papin tytär vakoojana

28 lauantai Huh 2018

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Arne Nevanlinna, Franz Kafka, Opettaja-lehti, romaanit, suomalainen kaunokirjallisuus, vakoojaromaanit

arnenevanlinna

Arne Nevanlinna. – Kuva: Jukka Ritola

Arne Nevanlinna: Varma. WSOY 2012. 338 s.

Helsinkiläisen Arne Nevanlinnan (1925-2016) elokuussa 2012 julkaisema Varma-romaani oli kirjailijan suositun romaanitrilogian viimeinen osa. Sarjan aikaisemmat osat olivat Marie (Finlandia-ehdokas 2008) ja Hjalmar (2010).

Arkkitehdin koulutuksen saanut Nevanlinna työskenteli opettajana ja professorina Suomessa ja ulkomailla. Hän ryhtyi kirjailijaksi vasta vanhoilla päivillä. Viimeinen teos Pako ilmestyi ennen kirjailijan kuolemaa 2016.

Varma-romaanin päähenkilö on Varma Siviä Eldenius –niminen matemaatikko ja tilastotieteilijä. Pitkälle itsensä kouluttanut nainen työskentelee gallup-yrityksessä, jossa paljastuu kosolti pimeää puuhastelua.

Varman luonteeseen ei kuulu jättää asiaa silleen. Niin hän päättää osaltaan oikaista asioita, maksoi se mitä vain.

Ja hintaahan projektille kertyy! Papin tyttärenä kasvanut Varma muassa menettää asuntonsa, kun tuhopolttajat iskevät. Sitten suojelupoliisi ottaa hänet puhutteluunsa vakoilusta epäiltynä.

Ulkonaisten ongelmien lisäksi Varma käy jatkuvaa sisäistä jaakobinpainia ja kärsii alinomaa voimakkaista komplekseista. Tanssitaidottomuus, tynnyrimäinen ulkomuoto ja kamalat etunimet järkyttävät itsetuntoa kuin jatkuva maanjäristys. Kun fysiikka alkaa pettää, Varma hakeutuu aids-testiin.

Nevanlinna kärjistää mielellään henkilöhahmoja karikatyyreiksi.

Varma itse tavoittelee täydellisyyttä vanhanaikaisilla tavoillaan. Kun muut tekevät kirjallisia töitä kirjoitus- ja tietokoneilla, Varmalle riittää kynä ja paperi.

grandma-499167_960_720

Varma luottaa myös vanhanaikaiseen moraaliin, joka oikeuttaa juuri häneltä epäsovinnaisia tekoja tarpeen tullen. Hän pohtii poikkeavuuksia ja mutaatioita maailmassa, jossa kaikki on tasapäistetty Gaussin käyrien ja keskiarvojen mukaan.

Nevanlinnan ajankuvaus velloo edestakaisin nykyhetken ja 1940-1950-lukujen välillä.

Kertoja liikkuu esimerkiksi pitkiä aikoja sotienjälkeisessä, ahdasmielisessä maalaismiljöössä, jossa Varman Hampus-isä kokeilee rakkauden rajoja ja tapaa lopulta Varman äidin. Tämä luo vahvaa kontrastia sille urbaanihenkisyydelle, joka seuraa Varman epävarmojen ja ahdistavien nykyhetkien kuvauksia.

Varman vastapoolina niin sukupuoleltaan kuin yhteiskunnalliselta asemaltaan on Klaus Warjo –niminen mies, joka tulee vastaan säännöllisesti ja aina kuin puun takaa. Varman askelia seuraavassa varjomaisessa hahmossa henkilöityy Nevanlinnan toisinto Franz Kafkan Oikeusjutusta (1925).

 

Sisällissodan traumat nostavat päätään

15 torstai Maa 2018

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

historiantutkimus, Juha Siltala, Opettaja-lehti, psykohistoria, sisällissota, tietokirjallisuus

juhasiltala

Juha Siltala: Sisällissodan psykohistoria. Otava 2009. 621 s.

Professori Juha Siltalan (s. 1957) uutuusteokset ovat olleet aina tapauksia. Huolellisesti valmistellut psykohistorialliset tutkimukset ovat saaneet osakseen sekä median huomion että lukijoiden suosion. Sisällissodan psykohistoria on Siltalan kuudes teos.

”Tämä tutkimus ei kirjoita uudelleen Suomen historian tutkituinta sotaa. En liioin käy peitsi tanassa kumoamaan muita historioitsijoita. Ponnistan osaksi heidän töidensä, osaksi primaariaineiston pohjalta psykohistorialliseen synteesiin. Ehkäpä ulkoisten tapahtumien tuttuus auttaa siirtämään huomion yksityiskohdista toimintakaavoihin.”

Jo alkusanoissaan Siltala ottaa selvästi kantaa aiempaan sisällissotatutkimukseen. Professorin mielestä korkeinkaan historiantutkimus ei pysty suhtautumaan vuoden 1918 tapahtumiin ilman ylimääräisiä tunnelatauksia.

Tässä Siltala näkee sodan varsinaisia kausaliteetteja laajempia syitä ja tarkoitusperiä: lähes 100 vuoden takainen sisällissota synkkine kuvineen ja taustoituksineen antaa kontaktipinnan käsitellä nykyaikaa lähellä olevia historiallisia kipupisteitä, kuten 1990-luvun taantuman hedelmiä.

”Historiaa kysytään tällöin ajankohtaisten tunnelatausten laimentamiseen ja ajattelun mahdollistamiseen eikä siksi, että vanhoista haudoista yhä lehahtaisi ilmoille uusia kummituksia”, Siltala kirjoittaa.

Siltala käsittelee vuoden 1918 tapahtumia ennen kaikkea traumaattisina asioina ja ilmiöinä. Murhat, terroriteot, diskriminointi ja kauhukokemukset loivat pohjaa kollektiivisille ahdistuksille ja peloille, joista irtaannuttiin hitaasti 1900-luvun edetessä.

Huono-osaisuus sinänsä ei selitä punaisten väkivaltaista käytöstä.

Siltalan mielestä huono-osaisuus voi johtaa toimintaan ainoastaan silloin, jos kurjat olosuhteet eivät ole enää väistämättömästi oikeutettuja tai muuten luonnollisia (kuten esim. sääty-yhteiskunnassa). Tällöin syntyy kateutta ja moraalista katkeruutta, jolla motivoidaan oloja muuttava toiminta, jopa sota.

Siltalan mukaan vuoden 1918 sisällissotaan ajauduttiin käytännössä vahingossa.

Porvarit asettuivat kuin vaistomaisesti vastustamaan nuorelle eduskunnalle säädettyä valtalakia, jolla vasemmistopuolueet yrittivät saada aisoihin maan talousongelmat, elintarvikepulan ja siitä seuranneen mustan pörssin kaupan. Tämä johti näkemysten polarisaatioon ja sitä myötä keskusteluyhteyden katkeamiseen.

Siltala osoittaa havainnollisesti vaaran, joka seuraa lähes aina poliittisten osapuolten erkaannuttua liian kauaksi toisistaan. Toisesta on helpompi tässä tilanteessa kuvitella pahaa kuin hyvää.

Tammikuussa 1918 pidettiin itsestään selvänä, että toinen osapuoli käy aseisiin; sen vuoksi oli ehdittävä itse ensin.

Vuoden 1918 sota oli käytännössä turhista turhin, koska punaiset olisivat saavuttaneet hakemansa edut (8 tunnin työpäivä, elintarvikkeiden riittäminen) ilman sotaakin. Maan talouden kriisi oli nopeuttanut kielteistä prosessia: hinnat olivat kaksinkertaistuneet 1917 ja kolminkertaistuivat sotavuonna 1918.

Sisällissodan psykohistoriassa tulee vastaan sokeeraavia kuvia ja tekstijaksoja.

Erityisen viiltäviä ovat kuvaukset lukuisista lapsisotilaista, punakaartilaisnaisten julmasta kohtelusta sekä paikkakuntakohtaisista kenttäoikeuksista, jotka valkoisten johtamina tuomitsivat kuolemaan lukuisia vangittuja punakaartilaisia.

Professoria voi onnitella laaja-alaisesta näköalasta lähes 100 vuoden takaiseen murhenäytelmään. On kuin vuoren päällä pitkään seisonut tutkija olisi katsonut vuorotellen alas laaksoon ja välillä tähynnyt kaukoputkella tapahtumasarjoja laakson toisella puolella.

Siltalan kirjoitusote kuitenkin vaihtelee melkoisesti laajan teoksen mittaan.

Hän tiivistää sanottavansa ja tutkimustuloksensa alkuun ja loppuun ja käyttää mittavan keskiosan moneen suuntaan rönsyileviin tapauskuvauksiin ja sivupolkuihin. Professori päättää myönteiseen ajatukseen Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta: lamaa ei tultane enää ratkaisemaan suursodilla, vaan ihmiset lienevät jo oppineen jopa tunnetasolla välttämään tätä virhettä.

Jättityön suomalaisten mielenliikkeiden tulkitsijana tehnyt Siltala kommentoi maanmiehiään myönteiseen sävyyn. Sisällissodan kammottavuuksien äärellä hän ei pidä suomalaisia erityisen väkivaltaisina tai aggressiivisina ihmisinä verraten muihin kansoihin tai kansallisuuksiin.

Oikeastaan päinvastoin: suomalaiset pystyivät tutkijan mukaan lähes esimerkillisesti sopeuttamaan kansansa sellaiseen eheyttävään jälleenrakennustyöhön, että sisällissodan materiaaliset tuhot ja yhteiskunnalliset rakenneongelmat korjattiin suhteellisen nopeasti.

sisällissota

 

Tuomas Kyrö, Anu Silfverberg, Tuomas Vimma – Veijareita ja vilkkusilmiä (2011/2012)

12 lauantai Tou 2012

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Anu Silfverberg, book review, novellit, Opettaja-lehti, suomalainen kaunokirjallisuus, Tuomas Kyrö, Tuomas Vimma

   

Image

Tuomas Kyrö.

 

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis. Siltala 2011. 328 s.

Anu Silfverberg: He eivät olleet eläimiä. Avain 2011. 256 s.

Tuomas Vimma: Raksa. Gummerus 2011. 438 s.

Tuomas Kyrön (s. 1974) kymmenes kaunokirja on hirtehinen yhteiskuntasatiiri, jossa seurataan Pohjantähden alla vaeltavia poloisia.

Päähenkilö Vatanescu on romanialainen siirtolainen, joka saapuu kylmään Pohjolaan kerjäämään itselleen elantoa. Kun se ei onnistu kummisedän toiveiden mukaisesti, mies sanotaan kylmästi irti kehnosta virastaan.

Vatanescun vilkkuvat silmät ovat vieneet hänet lapsuudessaan Romanian kouluissa opettajien epäsuosioon. Tämän vuoksi auktoriteetit ovat miehelle vaikeita, myös uudessa kotimaassa Suomessa.

Kerjäläinen ja jänis on sadunomainen lukuromaani.

SITTEN Vatanescu pelastaa citykanin nuorisolauman käsistä ja hoitaa aliravitun ja haavoittuneen villieläimen kuntoon. Pelastussuunnitelma syntyy äkisti hetken mielijohteesta:

”Minun on pelastettava sinut. Silloin pelastun itsekin. Minulla ei ole täällä ketään. Koko maailmassa minulla ei ole kuin poikani Miklos. Autamme toisiamme, selviydymme.”

Kyrön hupaisa teos toistaa parodisesti Arto Paasilinnan klassikon Jäniksen vuosi aiheita, tapahtumia ja henkilöitä. Yhteistä teoksille on räväkkä yhteiskuntakritiikki: yksilön mahdollisuudet päättää omasta ja läheistensä elämistä ovat vähentyneet olennaisesti. On tullut rohkeiden irtiottojen aika.

Kerjäläinen ja jänis on sadunomainen lukuromaani. Kyrö värittää mustavalkoisen maailmankuvan, jossa hyvikset ja pahikset eivät jätä aikeitaan epäselviksi. Kertojan mukaan Vatanescu tekee tuhansien miesten unelmoiman matkan alkuperäisen miehisyyden äärelle, mutta mitä hän löytääkään? Suomalaisten perustyyppien rinnalla hän kykenee kävelemään selkäsuorana yhteiskunnan osaksi – tai ainakin sen liepeille.

Syntymän ja synnytyksen teemat ovat tärkeitä Silfverbergin novellikertojalle.

TOIMITTAJA-KIRJAILIJA Anu Silfverbergin (s. 1974) novellikokoelma He eivät olleet eläimiä suuntaa lukijan ajatukset eilispäivien menetyksiin ja tulevaisuuden toivoihin.

Esimerkiksi Koppi-novellissa lapsi menee kirkkoon etsimään synninpäästöä. Vastaan tulee maalari, joka saa papin puutteessa kelvata rippi-isäksi. Maalari ottaa vastaan lapsen tunnustukset ja kokee sisäisen hengellisen herätyksen.

Silfverbergin novelleja yhdistävät eläinteemat ovat joko kerronnan keskiössä tai taustalla. Kirjailija oikeastaan toisintaa kaunokirjallisesti monia niistä asioista, joita sivusi esseekokoelmassaan Luonto pakastimessa (2010). Silfverberg on kutonut kokoon varsin toimivia lyhytkertomuksia. Varsinkin syntymän ja synnytyksen teemat ovat novellikertojalle tärkeitä.

Image

Anu Silfverberg.

Henkilökuvaus toimii uskottavasti, vaikka kertoja viljelee mielellään irvokkaita kärjistyksiä. Matka ihmisyyteen osoittautuu pitkäksi, varsinkin kun prosessia valvoo eläimellisyyden rajapinnoilta. Vieraantumisen kokemus on Silfverbergin henkilöille tärkeä:

”Hänestä tuntui, että hän on väärällä kaistalla, väärässä suunnassa ja väärässä historian kohdassa, väärän kokoinen ja ikäinen, aivan vääränlainen ihminen.”

Yliampuvaa slapstick-huumoria tulee vastaan lähes joka aukeamalla.

TUOMAS VIMMAN (s. 1979) Raksa-romaani kertoo nimensä mukaisesti rakennustyömaista Helsingin keskustassa. Kustantajan mukaan kirjailija on kunnostautunut tekemällä töitä rakennustyömailla. Sen kyllä huomaa kaunokirjan yksityiskohtaisista rakennuskuvauksista.

Raksan minäkertoja ja päähenkilö on kolmikymppinen Sami, työtön rakennusinsinööri. Teoksen alussa mies pestautuu mukaan Hyperborea-nimiseen remonttifirmaan ja saa hoidettavakseen oikean miljoonaprojektin. Kotvan kuluttua miehen kädet ovat työtä täynnä ja naiset piirittävät häntä joka puolelta.

Alkulämmittelyjen jälkeen Vimman romaani lähtee todelliseen vaakakiitoon. Samia revitään moneen suuntaan, mutta hän selvittää kujanjuoksunsa jopa virtuoosimaisella otteella. Mies kohtaa hyväuskoisia asiakkaita, jotka ovat kokeneet kovia rakennusalan huijareiden käsissä, sekä raudanlujia alan ammatti-ihmisiä. Romaanikertojan kaksijakoinen henkilökuvaus lyö Samia poskelle tämän tästä.

Yliampuvaa slapstick-huumoria tulee vastaan lähes joka aukeamalla. Romaanin ehdoton kingi on rokonarpinen verotarkastaja Hilleri, pahuuden ruumiillistuma, jonka yllättävä saapuminen paikalle saa hymyt hyytymään ja uimavedet jäätymään.

Irvokkuudestaan huolimatta Raksa on viihdyttävä kehityskertomus rakennustyön ja naisten parissa kasvavasta nuorukaisesta. Vimma(ine)n tyyli säilyy yhtenäisenä teoksen romanttiseen loppuratkaisuun saakka.

Image

Julkaistu Opettaja-lehdessä 17/2012.

Blogin tilastot

  • 94 905 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
toukokuu 2023
ma ti ke to pe la su
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  
« Hel    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Sukupolvien katkeamaton ketju
  • Taija Tuomisen pysäyttävä autofiktio
  • Mika Waltari pohti uskonnollisia kysymyksiä läpi elämänsä (2006)
  • Peter Høeg - Maagisen kerronnan tanskalainen mestari
  • Pertti Koskinen lähti Kullaalta jännityskirjailijaksi Harjavaltaan
  • Snaipperi - Eeli Tolvasen tie Vihdistä NHL:n kiekkokaukaloihin
  • Hanna-Riikka Kuisman #Syyllinen alkaa poliisin rysästä
  • Juha Seppälän parhaat kolumnit

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 905 hits

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...