VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: Paholaisen haarukka

Juha Seppälän proosa kuvaa arkea ja talouskysymyksiä

29 perjantai Maa 2013

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

Finlandia-palkinto, Juha Seppälä, Mr. Smith, Paholaisen haarukka

JUHA_S~2

Juha Seppälä: Suuret kertomukset. WSOY 2000. 164 s.

Juha Seppälä: Routavuosi. WSOY 2004. 246 s.

Juha Seppälä: Mitä sähkö on? WSOY 2004. 203 s.

Juha Seppälä: Paholaisen haarukka. WSOY 2008. 267 s.

Juha Seppälä: Mr. Smith. WSOY 2012. 279 s.

 Porin paras kirjailija Juha Seppälä (s. 1956) on julkaissut 23  kaunokirjallista teosta, joihin mahtuu novellikokoelmia, romaaneja ja kuunnelmia. Seppälä viljelee mielellään satiiria ja mustaa huumoria ja kuvaa useimmiten tavallisia ihmisiä arjen keskellä. Pitkään laatuproosaa kirjoittanut Seppälä ansaitsisi paikan kotimaisen kirjallisuuden kaapin päällä Finlandia-palkinnon muodossa. Ehdokkuuksia on ollut jo neljä teoksilla Hyppynaru (1990), Super Market (1991), Paholaisen haarukka (2006) ja Mr. Smith. Tarkastelen seuraavassa joitakin Seppälän teoksia vuosien varrelta.

Erilaisia kirjallisuudenlajeja kokeillut Seppälä oli ennen 2000-lukua kirjailijana ennen kaikkea novellisti. Porilaiskirjailijan särmikäs, lakoninen ja karhea tyyli toimi esikuvana monille uuden polven kirjailijoille. Tästä antavat havainnollisen kuvan Suurten kertomusten (2000) novellit, jotka ovat hyvin seppälämäisiä, ammattitaidolla rakennettuja ja äärimmilleen pelkistettyjä. Kirjailija ei päästä lukijaansa vähällä: hän lyö stereotyyppistä, myyttien varaan rakentuvaa tai sovinnaista ajattelua vasten kasvoja kivusta piittaamatta eikä tarjoa helppohintaisia kompromisseja henkilöidensä elämänongelmien ratkaisuiksi. 

1980- ja 1990-luvuilla Seppälä oli monesti kuvannut epäonnistuneita luusereita sekä kohtalokkaan kylmissä ihmissuhteissa eläneitä ihmispoloja, joiden risukasoihin ei aurinko näyttänyt paistavan. Moni Seppälän novellihenkilö valitsi yksinäisyyden sosiaalisuuden sijasta löytäen yllättävän ja persoonallisen pakokeinon tai ratkaisun ahdinkonsa keskellä. Näin käy myös Suurissa kertomuksissa. Seppälän kuusi novellia sisältävät sekä hirtehistä huumoria että groteskeja henkilöasetelmia. Dementikkomiestään hoitava kuusikymppinen isoäiti yllättyy uudelleen heränneestä seksuaalisuudestaan (vrt. Super Market, 1991), jota viriili alivuokralainen tiedostamattaan virittää. Tikapuita kauppaavat matkamiehet taivastelevat maaseudulla kuin Don Quijote seuralaisineen. Kokoelman viimeinen novelli Miehen kuolema puolestaan kertoo setänsä kuolinvuoteella istuvasta sukulaismiehestä, joka kipuilee velvollisuudentunnon ja omien tarpeidensa välillä. 

Mukana kokoelmassa ovat kehonrakentajien ja reissutyöläisen tasaisen harmaat matkakertomukset, joissa ei näy vaihteen varjoa rutiiniksi tai epätoivoksi muuttuneen elämänmenon keskellä. Saudi-Arabiaan lähtenyt muurari ei tiedä, miten selvitä kotiin jääneen vaimonsa kanssa, jonka silmistä on ilo sammunut toisen uskottomuuden vuoksi. Erään novellin kertoja muistelee isovanhempiaan lievällä haikeudella. Tässä kertomuksessa Seppälän lakoninen tyyli pääsee oikeuksiinsa lyhyine lauseineen. Minäkertoja heittelee sirpalemaisia heittoja sinne tänne, kuin psykiatrin vastaanotolla istuen.

Juha Seppälän novellikokoelma haastaa nimekkeellään perinteiset suuret kertomukset, joiden väitetään menettäneen uskottavuutensa länsimaiden moniarvoisessa kulttuurissa. Seppälän luonnostelema maailma onkin monista kohdin pirstaleina: vanhat instituutiot eivät kanna yksilöä arjen paineissa, ja ydinperhettä kohtaavat voimakkaat mullistukset tuhoisin seurauksin.

Kokoelman nimeke on kuitenkin ironinen ajatusleikki ja inspiroivien assosiaatioiden lähde. Kirjailija ei kuitenkaan lähde luonnostelemaan vaihtoehtoista filosofista tai teologista oppirakennelmaa. Lopputuloksesta ei puutu raikkaita yllätyksiä eikä kirkkaita toivonrippeitäkään.

Routavuosi-romaani (2004) on monitasoinen kertomus henkilöistä raakojen näkyjen ja tekojen virrassa. Suomen nykyaika ja historia eivät ole toisilleen vieraita. Historiansa lukenut ei hämmästele pommiuutisten äärellä. Routavuoden päähenkilöksi nousee Kaarle-niminen poliittisen historian opiskelija, joka mietiskelee voimakkaasti kuvernööri Bobrikovin ampuneen Eugen Schaumanin kohtaloa. Historia muuttuu nuoren älykön mielessä konkreettiseksi todellisuudeksi, ja hän alkaa muuttua toiseksi ihmiseksi.

Routavuosi on täynnä suuria sanoja ja tekoja. Kirjailija erittelee raivokkaan kriittisesti suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen kriisiä. Suomalaiset kärsivät kollektiivisesta masennuksesta, jonka tärkeimpänä syyksi romaanissa nousee sosiaalidemokratian alennustila. Sortovuodet eivät olekaan päättyneet, vaan vasta alkaneet. Seppälä ampuu yli sortopolitiikan pelkistyksessään, vaikka heitot lentävät oikeaan suuntaan. Hän osoittelee Kaarlen sormella valtaa käyttäviä poliitikkoja, joiden tyhmyydet suorastaan houkuttelevat julmiin aikeisiin. Kirjailijan mukaan elämme yhteiskuntajärjestelmässä, joka tuottaa automaattisesti terroristeja:

”Järjestelmä peittää itse itsensä, seisoo omassa varjossaan. Sen rengit etsivät syitä muualta, toisista, rajan ylittäjistä, tajuamatta että edustavat itse kaiken alkuperää. Järjestelmää ei voi rangaista, mutta yksilön voi aina syyllistää, saattaa vastuuseen järjestelmän vioista.”

Mustista sävyistään huolimatta Routavuosi on piristävän lennokasta luettavaa. Omalaatuinen tajunnanvirtatekniikassa on sekavuudestaan huolimatta tyyliä ja särmää räväköille sanomille. Romaani ei jää kauaksi täysosumasta. Routavuosi tavallaan jatkaa Kari Hotakaisen Juoksuhaudantien (2002) aloittamaa keskustelua. Molemmat kirjoittavat maahanpoljettujen ihmisten kärsimyksistä ennennäkemättömän rikkaassa nyky-Suomessa.

Novellikokoelmalla Mitä sähkö on? (2004) kirjailija palasi jälleen lyhytproosan pariin. Teos sisältää kuusi novellia, joiden kerrontaa sävyttävät Seppälälle tutut koruttomat vuoropuhelut ja räväkät ihmissuhdekuvat.

”Isoisä kuoli kolmekymmentä vuotta sitten, eilen. Siitä ei ole kuin hetki kun juoksin perämetsään raivaamaani esterataa ja hyppäsin korkeutta liiterin takana. Ikää on tullut, ei tietoa. Minä etsin kadonnutta aikaa, tätä.”

Reipas kuvakieli siivittää ristiriitaisten novellihenkilöiden arjen ja juhlan kuvausta. Myös uskonnolliset kuvat ovat esillä. Vaikka Jumalan iankaikkisuuden läsnäolo ei kaiu kirkonkellojen äänessä, ristiinnaulitun henkilö näyttäytyy aivan kokoelman lopussa. Sisällön puolesta Seppälän kokoelman ydinjuttu on nimikkonovelli, jossa sähköasentajien maailma avautuu kaikkine vaaroineen. Novelli sisältää paljon fysikaalista ja teknistä asiatietoa, mutta monenlaisia filosofoiva kertoja ei tyydy näihin.

Sähkönovelli osoittaa luonnontieteellisen tiedon toiselle puolen: sähkö on muutakin kuin positiivisten varausten virtaa. Valokaari syttyy minäkertojalle merkiksi tämän puoleisen ja tuonpuoleisuuden välille. Vaikka sähköisku on vienyt monen hengen, sähköinen kuolema on kuitenkin kiinni monesta asiasta. ”Me emme tiedä perimmiltään sähköstä juuri mitään. Se on kuin elollinen, ajatteleva olento, joka tekee valintoja.”

Seppälän 2000-luvun alkupuolen tuotannossa talousaiheet alkoivat nousta esille. Kirjailijan edellinen romaani Routavuosi tähysi suomalaisen yhteiskunnan aatteelliseen rappioon ja kriisiin. Mitä sähkö on? -kokoelman novellissa ”Bisnesenkeli” nuori pörssikeinottelija kokee sisäistä tyhjyyttä, kun perheasiat ja rakkaus eivät kehitykään. Pörssimeklarin elämänmenon pinta tulee näkyviin hänen tavattuaan toisenlaisen ihmisen, rauhallisen naisen, jolla on kanttia olla puhumatta ja näyttelemättä. ”Hän kosketteli hampaitani niin kuin olisi yrittänyt suunnistaa hammaskartallani. Tunnusteliko hän kovaa ydintäni, sitä ainoaa mikä jäisi minusta jäljelle kun minut poltettaisiin?” Seppälän tendenssi näyttää vahvalta: raha ei välttämättä tee onnelliseksi.

 

Romaani Paholaisen haarukka (2008) on yksi kirjailijan pääteoksista. Finlandia-ehdokkuuteen yltänyt teos oli pintatasolla kirjasyksyn 2008 sekavimpia teoksia. Seppälän kymmenes romaani kertoo ihmisten välisestä yhteydestä ja sen puutteesta niin jälkimodernilla otteella, että teoksen äärellä häiriintyy pienimuotoiseen angstiin saakka.

”Ihmisen, pienenkin, vaativuus on aivan eri luokkaa kuin rotan. Rotta selviytyy aina, ihminen ei koskaan. Rotan saa viidellätoista eurolla. Ihmisen ilmaiseksi. Ja kuitenkin meillä on rottien kanssa yhteinen evoluutiotausta ja elinympäristö, biologisessa katsannossa vain muutama perusasia erottaa meidät rotista.”

Seppälä sepittää draamaa persoonallisella otteella. Romaanissa on kuusi henkilöä, joiden tie menee välillä ristiin ja päällekkäin. Lari Laine on pankkialalla, hänen sisarensa Laura puolestaan tekee elokuvia. Sisarusten isä on kelloseppä. Toinen romaanin perheistä on Lehtosen pariskunta Kari ja Saija, joilla menee huonosti mutta jotka silti yrittävät arkensa sankareiksi. Kirjailija keskittyy kuvaamaan nykypäiväisen pahoinvoinnin syitä ja seurauksia. Seppälä onnistuu havainnollistamaan kouriintuntuvasti lama-ajasta seuranneita prosesseja. Hyvinvoinnin keskittyminen harvoille ja valituille tuottaa kitkaa myös niille, jotka voisivat olla osaansa tyytyväisiä. Onnea ei löydy ilman oikeaa asennetta ja työtä.

Seppälän uusin romaani Mr. Smith (2012) on tavallaan Paholaisen haarukan jatkoa, vaikka on itsenäinen kaunokirja. Kyseessä on suurella tunteella kirjoitettu veijariromaani, joka yhdistelee uutta todellisuutta vanhaan ja kaikkien tuntemaan historiaan. Myös Mr. Smith pääsi kisaamaan Finlandiasta, tälläkin kertaa tuloksetta.

Romaanin päähenkilö Mr. Smith on arvoituksellinen hahmo, joka kulkee ajasta ja paikasta toiseen ihmeellisesti. Hän on maailmanparantajien kellokas, joka pystyy ratkomaan ongelman jos toisenkin. Hänelle mikään ongelma ei ole mahdoton ratkaista:

”Saavun ovellenne kuin Mr. Smith. Kuin tarkoittaa että Smith ei ole nimeni. Selvyyden vuoksi käytän tästä eteenpäin itsestäni tuota nimeä, Smith.”

Mr. Smithin mielestä on tervettä pyrkiä onneen ja hyvinvointiin ja välttää kärsimyksiä. Hän yrittää auttaa asiakkaitaan näkemään tilanteidensa hyvät puolet ja kääntämään tappionsa voitoiksi. Riskien hallinta on elämänhallintaa. Romaanissa seurataan toisinaan Venäjällä herra Mihail Schmidtiä, joka on päähenkilön mystinen isoisä ja joka vuorottelee Mr. Smithin kanssa minäkertojana. Kaikki alkaa Pietarista 1891 ja päättyy nyky-Suomeen. Matkalla kertoja esittelee neljä päähenkilöä, joiden elämänpolut risteävät.   

Fiktiivinen kirjailija ja Seppälän mahdollinen alter ego Erkka Torro muotoilee todennäköisesti kirjailijan oman kirjallisuuskäsityksen ytimen:

”Kirjallisuus on ennakoimatonta, arvaamatonta, monesti rumaa ja käsittämätöntä. Tai valheellista, tai totuudellista, erilaista kuin lukijan kokemus elämästä.”

Uusin Seppälä on kohtuullisen vaikeatajuinen kuten aina. Ajatukset monesti sinkoilevat tajunnanvirtamaiseksi sekamelskaksi, jonka seuraaminen käy työstä. Kerronnasta erottuu väläyksiä muun muassa yhteiskunnallisten rakennemuutosten vaikutuksista kansalaisvaltion nousuun ja tuhoon.

Seppälän teokset ovat viime vuosina olleet lukuromaaneina varsin haastavia. Mr. Smith tuo tähän jatkumoon keventävän poikkeuksen. Aikatasojen suuret liikkeet tosin hieman vaikeuttavat lukijan työtä. Välillä ollaan Pietarissa 1890-luvun alussa, välillä taas nyky-Suomessa. Mustaa huumoria sinkoilee esiin lähes joka sivulla.

Seppälä erittelee kunnianhimoisesti yhteiskunnallisten rakennemuutosten vaikutuksia kansalaisvaltioiden nousuun ja tuhoon. Mr. Smith muotoutuu talousromaaniksi, jossa avataan auki kapitalistisen yhteiskunnan kerroksia rahan ylivallan selvittämiseksi. Raha tuntuu sanelleen liikaa myös historiallisesti, minkä vuoksi romaanihenkilöt joutuvat kärsimään tämän tästä kaikenlaisista suhdannevaihteluista. 

– – – – – – – – – – –

Kirjoituksen pohjana olevat arvostelut on julkaistu Satakunnan Kansassa, Lallissa, Opettaja-lehdessä ja Satakunnan Viikossa.

 

Blogin tilastot

  • 94 905 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
toukokuu 2023
ma ti ke to pe la su
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  
« Hel    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Sukupolvien katkeamaton ketju
  • Taija Tuomisen pysäyttävä autofiktio
  • Mika Waltari pohti uskonnollisia kysymyksiä läpi elämänsä (2006)
  • Peter Høeg - Maagisen kerronnan tanskalainen mestari
  • Pertti Koskinen lähti Kullaalta jännityskirjailijaksi Harjavaltaan
  • Snaipperi - Eeli Tolvasen tie Vihdistä NHL:n kiekkokaukaloihin
  • Hanna-Riikka Kuisman #Syyllinen alkaa poliisin rysästä
  • Juha Seppälän parhaat kolumnit

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 905 hits

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...