Avainsanat
Kuva: Matti Kauvo / YLE
Harri Varpomaa: Rosvoja, ruplia ja romantiikkaa. Nordbooks 2010. 306 s.
Harri Varpomaa: Mullivaunun morsiamet ja muita kertomuksia. Sunkirja 2012. 169 s.
Harri Varpomaa: Nuutti-tytöt. Rikosromaani. Nordbooks 2014. 314 s.
Porin Pihlavassa asuva Harri Varpomaa on kirjailijana kokenut tekijä. Kuusikymppinen kirjailija on julkaissut tähän mennessä kaksi romaania ja novellikokoelman. Teokset ovat hyvin omakohtaisista aiheista.
Varpomaan esikoisromaani Rosvoja, ruplia ja romantiikkaa (2010) kertoo porilaismiesten pitkästä työkeikasta Etelä-Venäjälle. Puolen vuoden tapahtumat sijoittuvat pääosin Astrakanin kaupunkiin Kaspianmeren rannalle. Massiivinen Volga-joki kulkee puolen miljoonan asukkaan kaupungin läpi.
Suomalaiset romaanihenkilöt törmäävät itänaapurissa kaikenkarvaisiin työmiehiin, prostituoituihin, lahjottuihin poliiseihin sekä rosvoihin, jotka eivät häikäile edes henkirikosta. Suuri ongelma liittyy myös asuntoihin:
”Asuminen oli muodostunut ongelmalliseksi jo telakkaprojektin alkuvaiheessa. Miehet oli sijoitettu jos minkälaisiin vuokra-asuntoihin etäälle toisistaan ja ympäri kaupunkia. Monet tunsivat olonsa turvattomaksi. Asuntojen tasoero synnytti närää ja söi porukan henkeä.”
Päähenkilöt Jukka ja Late sopeutuvat Astrakaniin nopeasti. Osasyynä lienee se, että Porista ja Astrakanista löytyy yhteisiä nimittäjiä: joen laaja suistoalue, samanvuotinen perustamisaika, öljynporauslauttojen rakennustyömaa.
Toinen syy ovat venäläisnaiset, jotka eivät säiky kontaktia salskeiden suomalaismiesten kanssa. Jukalle ja muille porilaisille sattuu venäläisten kanssa yhtä ja toista. Myös huonoja muistoja kertyy kosolti, mm. ryöstöyrityksiä.
Rakkautta yli rajojen
Viisikymppisen Jukan pitkä avioliitto koti-Suomessa on näivettynyt muodolliseksi. Niin mies lähtee suhteeseen kolmikymppisen Elinan kanssa. Suhteen kehittyminen epävarmoissa oloissa on romaanin pääsisältö.
Kirjailija on itse työskennellyt tapahtumapaikalla useita vuosia. Varpomaan teoksessa on avainromaanin makua sikäli, että tapahtumat perustuvat pääosin tekijän omiin kokemuksiin. Päähenkilö Jukka Lindfors lienee Varpomaa itse.
Varpomaan kirjoitusprojekti kesti noin 10 vuotta. Kuusikymppisen esikoiskirjailijan sanoma hioutui kohtalaisen kirkkaaksi. Selviä muoto- tai tyylivirheitä ei ole. Debyytiksi romaanikerronta on kiitettävän tiivistä ja havainnollista. 300 sivuun mahtuu jos jonkinlaista tapauskuvausta.
Suruvoittoiset elämäntarinat
Varpomaan toinen kaunokirja on novellikokoelma Mullivaunun morsiamet ja muita kertomuksia (2012). Teoksen kustansi reposaarelaisen Leila Tuuren Sunkirja-kustantamo.
Varpomaan novellit rönsyävät lavealle. Kokoelman kuudesta kertomuksesta viidessä seikkaillaan Venäjällä suomalaisten komennusmiesten mukana.
Kokoelman avaavassa nimikkonovellissa sukelletaan sotahistorian saloihin. Porilaiset sotamorsiamet unelmoivat matkustavansa Saksaan sulhastensa mukana jatkosodan loppuvaiheessa. Ulkomaanmatka jää kuitenkin toiveeksi, koska naiset eivät pääse Porin ratapihaa kauemmaksi. Kuolema päättää napata ylimääräisen saaliin porilaisten kotikulmilta.
Varpomaan muissa kertomuksissa ollaan lähempänä nykyaikaa. Niissä käydään kalassa Kazakhstanin kala-apajilla Maleevskin kaupungin tuntumassa, tehdään urakalla rakennustöitä, iloitaan elämänkumppanin löytymisestä, turvaudutaan epätoivoisiin ratkaisuihin masennuksen keskellä ja hyvästellään koti-Suomeen palaavia komennusmiehiä. Kokoelman päättää kertomus, jossa suomalaiset löytävät pihapiirinsä perältä saunan vasta puolen vuoden asumisen jälkeen.
Varpomaan esikoisteoksen tavoin myös hänen novellinsa vaikuttavat vahvasti omakohtaisilta.
Lapsensieppaajan nukkekoti
Harri Varpomaan kolmas kaunokirja Nuutti-tytöt on rikosromaani. Teos kutoo kokoon tehokkaasti vieraannuttavan tarinan rikkaasta miehestä, joka päättää kylmäverisesti siepata tieltä löytämänsä, pahaa-aavistamattoman nuuttipukin.
Päähenkilö Janne Johansson on jäänyt nuorena orvoksi perien jättiomaisuuden vanhemmiltaan. Hän pettyy sittemmin rakkaudessa pahemman kerran ja päättää kostaa naisille tavalla tai toisella. Perehtyminen itävaltalaisen Natascha Kampuschin tapaukseen innostaa miehen tekemään samantyyppisen sieppauksen, seurauksista välittämättä.
Rikosromaanin henkilökuvat ovat raakilemaisia mutta persoonallisia. Pienikokoinen rikospoliisi Kauko Kekki yrittää löytää tytöt ennen kun on liian myöhäistä ja samalla rauhoitella kauhistuneita vanhempia. Työttömäksi joutuva Jaakko Koskinen lähtee rikkaan Jannen juoksupojaksi ja kokee tylyn kohtalon.
Todellisiksi sankarihahmoiksi kehittyvät itse siepatut tytöt, jotka eivät tyydy kiltisti osaansa vaan panevat sieppaajalle kampoihin aina kun pystyvät. Tämä joutuu turvautumaan epätoivoisiin tekoihin pitääkseen karmean nukkekotinsa pystyssä ja piilossa.
Viimeisimpään kirjaansa Varpomaa on ansiokkaasti keksinyt itsestään kaukana olevan päähenkilön. Romaanikertoja samastuu Janne Johanssonin hahmoon hyvin sympaattisesti, kuin ihmispoloon, josta kehittyy lapsensieppaaja kuin vasten tahtoaan tai luontoaan. Irvokkaat tapahtumat nukkekodissa ja sen lähiympäristössä sekä monipolvinen poliisietsintä ovat Nuutti-tyttöjen keskeisimpiä sisältöjä.