VETUS Et NOVA

~ Artikkeleita ja arvosteluja uusista ja vanhoista kirjoista

VETUS Et NOVA

Tag Archives: Die Blechtrommel

Romaaniklassikko keskenkasvuisen miehen sodasta

01 torstai Mar 2012

Posted by Jari Olavi Hiltunen in book review

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

book review, Die Blechtrommel, Günter Grass, Oili Suominen, Peltirumpu


Günter Grassin kuva: John Macdougall/AFP/Getty Images

Oili Suomisen kuva: Heikki Tuuli, Suomen Kulttuurirahasto

Günter Grass: Peltirumpu. Alkuteos Die Blechtrommel (Saksa1959). Suom. Oili Suominen. Otava 2009.

Saksalaiskirjailija Günter Grassin (s. 1927) tehokeino on ollut liittää yllättäviä tapahtumasarjoja historiallisiin kehyksiin. Samantyyppinen historiallinen romaani on tavallinen myös esimerkiksi virolaisen Jaan Krossin (1920-2007) tuotannossa (muun muassa Rakkaat kanssavaeltajani).

Grass havainnollisti Peltirummussa (Die Blechtrommel, 1959) kansallissosialistien hirmuteot ja Keski-Euroopan valtavan mullistuksen vastuuttoman ulkopuolisen näkökulmasta. Peltirummussa pienikokoinen danzigilainen Oskar Matzerath kulkee toisen maailmansodan läpi sivustakatsojana ja tekee kauheasta onnettomuuksien vyyhdistä hätkähdyttäviä tulkintoja. Myös toista maailmansotaa edeltävästä ajasta Oskar piirtää havainnollisia kuvia rummuttaessaan todellisuutta esiin:

”Yksinkertaisella, lelukaupoissa ja tavarataloissa myytävällä peltirummulla ei ole lainkaan helppo rummuttaa esiin joella melkein horisonttiin saakka lipuvia tukkilauttoja. Silti onnistuin rummuttamaan esiin puutavarasataman, joenpolvissa uiskentelevat ja kaislikkoihin juuttuneet ajopuut, vähällä vaivalla myös Schichaun laivatelakan, Klawitterin telakan ja monien useinkin vain korjauksia tekevien laivatelakoiden altaat, veturi- ja vaunutehtaan romuvaraston, margariinitehtaan härskinhajuiset kookosvarastot, kaikki tuntemani Makasiinisaaren kolkat.”

Oskarin äiti on luvannut pojalleen joka vuosi syntymäpäivälahjaksi uuden peltirummun, joka haetaan paikalliselta juutalaiselta lelukauppiaalta. Oskar soittaa peltirumpujaan yhteensä 17 vuotta. Natsihallinnon myötä Danzigissakin aletaan soveltaa räikeitä rotuoppeja, ja niin lelukauppiaan kauppa tuhotaan mielivaltaisesti.

Peltirumpu sisältää kosolti tavallisesta sotaromaanista vieraannuttavia elementtejä. Romaanin edetessä realistiseen kerrontaan sekoittuu paljon maagisia ja fantastisia aineksia, jotka samalla ironisoivat realistisen kerrontaperinteen. Esimerkiksi romaanin päähenkilö ja minäkertoja päättää lopettaa pituuskasvun kolmivuotiaana. Hän on 94 senttimetriä pitkä 21-vuotiaaksi asti, jolloin pituuskasvu alkaa mystisesti uudelleen.

Oskarilla on ihmeellisiä voimiakin: hän onnistuu rikkomaan äänellään lasia jopa pitkän matkan päästä. Oskarin silmissä hänen kotinsa hajoaa käytännössä jo ennen sotaa, kun äiti sortuu vuosia kestävään aviorikokseen ja lopulta kuolee tapaturmaisesti. Tarkkasilmäinen poika panee merkille äidin rakastajan Jan Bronskin epäillen tätä oikeaksi isäkseen.

Asetelman irvokkuutta lisää se, että äiti käy vuosia ripittäytymässä syntielämästään viikonloppuisin katoliselle papille. Oskar menee itsekin toisinaan kirkkoon ja tarkkailee Jeesuksen patsasta alttarille. Hän hämmästyy huomatessaan, kuinka paljon Jeesus muistuttaa hänen oikeaa isäänsä Bronskia!

Romaanin aikana Oskar käy läpi murrosiän, rakastuu isänsä tulevaan vaimoon ja siittää tämän kanssa lapsen, Kurtin, joka sodan päättyessä on neljävuotias. Peltirummun ironisia asetelmia on se, että kukaan ei usko pienikokoisesta Oskarista olevan isäksi. Niinpä Kurtin isäksi ajatellaan Oskarin isää Alfredia, joka ei ole edes Oskarin isä.

Kirjailijan oivallus jättää Oskarin vuosiksi kasvuhäiriöiseksi oli nerokkaan parodinen kannanotto kehitysromaanin lajityypistä: entä jos päähenkilö ei kehitykään vuosien aikana lainkaan? Irvokkaasti Oskar syntyy valmiina, järki ja mieli hereillä. Myöhemmin Oskar joutuu Bronskin kanssa raa’an kaupunkisodan keskelle, kun saksalaiset kodinturvajoukot ja Puolan armeija taistelevat Danzigin hallinnasta. Siellä miehen ikään tullut kääpiö näkee ensimmäisen kerran sodan todelliset kasvot läheistensä kautta. Heidän pelokas ja surullinen ilmeensä tekevät lähtemättömän vaikutuksen.

Sodan aikana Oskar pestautuu mukaan armeijan propagandaosaston rintamateatteriin, joka hauskuuttaa armeijan yksiköitä niin kotirintamalla kuin miehitetyssä Ranskassa. Oskarin verrattomat taidot rummuttaa rytmikkäästi ja rikkoa äänellään lasia pääsevät teatterissa täysiin oikeuksiinsa. Romaanihenkilöt saattavat nauttia täysin rinnoin pommisuojassa teatteriesityksestä samaan aikaan, kun ilmapommitus tekee selvää jälkeä lähiympäristöstä.

Oskarin naiset ovat Grassin romaanin kiintoisimmasta päästä. Heidän kohtalonsa on pääsääntöisesti kuolla nuorina. Saksalaiskirjailijan kerronta on aika ajoin melkoisen rivoa, vaikka romaanikertoja esittelee lukuisat sukupuoliaktit verraten peitellysti ja lapsenomaisesta kokemuspiiristä katsoen ironiseen salaperäisyyteen verhottuina. Tästä huolimatta Peltirumpua syytettiin ilmestymisaikanaan pornografiseksi. Tämän vuoksi Bremenin senaatti peruutti romaanille jo myönnetyn kirjallisuuspalkinnon.

Grassin kirjoja on suomennettu tähän mennessä seitsemäntoista, niistä viimeksi kirjailijan muistelmalliset teokset Sipulia kuoriessa (Beim Häuten der Zwiebel, 2006, suom. 2007) ja Taikalaatikko (Die Box, 2008, suom. 2009). Peltirumpu ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1961 Aarno Peromiehen kääntämänä. Grassin tuotantoa paljon suomentaneen Oili Suomisen uusi suomennos on selväkielinen, havainnollinen ja tiivis; Grassin kielellinen ilotulitus on saanut erinomaisen suomenkielisen tulkin.

Eräs Peltirummun keskeinen aihepiiri liittyy sotaa edeltävän ja sodanjälkeisen Puolan eroihin ja samuuksiin. Oskar alkaa etsiä kotimaataan samalla, kun Hitler ja Stalin jakavat Puolan kahtia. Myöhemmin sama tapahtuu toistamiseen ja ohjussiilot valtaavat Puolan, jonka menneisyyttä Oskar ei ole unohtanut. Peltirumpu on osa Grassin Danzig-trilogiaa, jossa ilmestyivät myös romaanit Kissa ja hiiri (Katz und Maus, 1961, suom. 1962) ja Koiranvuosia (Hundejahre, 1963, suom. 1964).

Saksalaisen Danzigin runsassanainen ja yksityiskohtainen kuvaus oli ollut Grassille itsetarkoitus. Kuten Jukka Koskelainen huomauttaa romaanin jälkisanoissaan, kirjailija pystytti romaanillaan kirjallisen muistomerkin kaupungille, jonka tärkeimmät rakennukset nähtiin sodan päätyttyä entisöinnin arvoisiksi mutta jonka asukkaat ja kadunnimet vaihdettiin puolalaisiksi. Romaanin suuren suosion myötä kirjalliselle maailmankartalle siirtyi saksalainen Danzig, ei puolalainen Gdansk.

Grassin esikois- ja läpimurtoromaanissa jotkin ironiset heitot kirjallisuushistoriaan värittävät vähitellen synkkenevää, kaoottista sotakuvausta. Yksi niistä on tilanne paljon ennen sotaa, kun Oskar saa valita tuttavanaisen kirjastosta kaksi mieleistään kirjaa. Hän on oppinut lukemaan jo vuosia aiemmin mutta teeskennellyt ympäristölleen, ettei osaisi. Pitkän pohdinnan jälkeen Oskar valitsee Rasputinin ja Goethen teokset ja lukitsee samalla oman tulevaisuutensa tietynlaisen kirjallisen suunnan mukaan:

”Tuo kaksoisote löi lukkoon tulevan elämäni, ainakin sen osan elämää, jota tahdoin elää rummutuksen ohella. Vielä nykyäänkään – kun Oskar sivistystä janoten houkuttelee huoneeseensa vähin erin mielisairaalan koko kirjaston – en piittaa Schilleristä ja kumppaneista vaan horjun Goethen ja Rasputinin välillä, henkiparantajan ja kaikentietäjän välissä, naisia hurmanneen synkkämielen ja kovin kernaasti naisista hurmaantuneen valoisan runoruhtinaan välissä.”

Katolisen kirkon suuntaan Grassin romaani sisältää paljon tahatonta ja tahallista ironiaa ja sarkasmia. Katolisista poiketen Oskarilla on kreikkalaiset jumalat (Dionysos ja Apollon), joilta poika kysyy neuvoa elämänsä pulmissa ja risteyskohdissa. Silloin harvoin kun Oskar käy katolisessa kirkossa, hän keskustelee alttarin Jeesuksen kanssa, tosin eri tavalla kuin vaikkapa Giovanni Guareschin isä Camillo. Sodan lopulla Oskar panee rumpunsa alttarin Jeesuksen syliin reisien päälle. Kuinka ollakaan, Kristus-figuuri ottaa rumpupalikat käteensä ja alkaa rummuttaa – eikä ollenkaan huonosti!

Peltirummun hartaita katolisia lukijoita ei paljon miellyttänyt sekään, että kirjailija kuvasi Jeesusta taivaallisena kaasumiehenä tai Oskaria Jeesus-nimisenä poikajengijohtajana. Kirkonmiehet esittivät paheksuntansa myös julkisesti. Peltirummun ”oikeasta” pituudesta on väännetty kättä 50 vuotta. Vuonna 1959 lukuisat ylistävät kritiikit saivat painokkaan vastineen, kun saksalaisten kirjallisuuskriitikoiden kärkinimi, itse Varsovan getosta pelastunut Marcel Reich-Ranicki sanoi Grassin teoksen olevan kaksisataa sivua ylipitkä.

Teoksen aiheeseen ja tyyliin olisi mielestäni voinut tuoda arvokasta painokkuutta se, että romaanin lopusta olisi karsittu pois sodanjälkeisen ajan vuolas kuvaus. Tämä olisi merkinnyt joka romaanin kolmannen osan poistoa tai sen julkaisemista erillisenä teoksena.

Yksi avainsana Peltirummun tulkintaan ja ymmärtämiseen on mielisairaus. Asia selvenee jo ensimmäiseltä sivulta, jossa eletään Oskarin nykyaikaa: mielisairaalan potilaaksi joutunut minäkertoja muistelee lapsuuttaan, vanhempiaan, sotaa ja peltirumpujaan.

Kiintoisaa on romaanin omaelämäkerrallisuus, jota kirjailija on korostanut Sipulia kuoriessa –teoksessaan. Grass kirjoitti Peltirummun Pariisissa vuosina 1957-1959. Koskelainen osoittaa yhdeksi selvimmistä kirjallisista vaikuttimista H. J. C. von Grimmelhausenin 1600-luvulla julkaiseman barokkiteoksen Seikkailukas Simplicissimus, jossa nimihenkilö selviytyy lukuisista hengenvaaroistaan kuin ihmeen kaupalla. Toinen yhtenevyys Peltirumpuun on se, että sotiminen kuvataan absurdina ja kaoottisena ilmiönä, vailla minkäänlaista järjen hiventä.

– – – – – – – – – –

Arvostelu on julkaistu Kirjallisuuskritiikin verkkolehdessä Kiiltomato.net 22.7.2009.

Blogin tilastot

  • 94 911 hits

Viimeisimmät julkaisut

  • Markku Aallon Turvallinen katastrofi ironisoi myytin Suuresta Kirjailijasta
  • Roope Lipastin pakopelikirja korostaa kirjallisuuden monimuotoisuutta
  • Mikko Lahtisen esseekokoelma Warelian kustannustoiminnasta haaroo moneen suuntaan
  • Pulmu Kailamo ja Taru Kumara-Moisio vangitsivat pienoisromaaniin vahvan annoksen ysäritunnelmaa
  • Opettajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota
  • Tiina Raevaaralta jälleen vaikuttava psykologinen jännitysromaani

  • Jari Olavi Hiltunen
toukokuu 2023
ma ti ke to pe la su
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  
« Hel    

Arkistot

  • toukokuu 2023 (1)
  • helmikuu 2023 (1)
  • joulukuu 2022 (1)
  • lokakuu 2022 (1)
  • syyskuu 2022 (2)
  • elokuu 2022 (3)
  • heinäkuu 2022 (3)
  • kesäkuu 2022 (1)
  • huhtikuu 2022 (2)
  • maaliskuu 2022 (1)
  • tammikuu 2022 (30)
  • joulukuu 2021 (2)
  • elokuu 2021 (1)
  • kesäkuu 2021 (1)
  • maaliskuu 2021 (1)
  • helmikuu 2021 (1)
  • tammikuu 2021 (5)
  • joulukuu 2020 (1)
  • elokuu 2020 (1)
  • heinäkuu 2020 (1)
  • kesäkuu 2020 (2)
  • toukokuu 2020 (1)
  • maaliskuu 2020 (4)
  • helmikuu 2020 (2)
  • tammikuu 2020 (3)
  • joulukuu 2019 (2)
  • marraskuu 2019 (1)
  • lokakuu 2019 (4)
  • syyskuu 2019 (1)
  • elokuu 2019 (2)
  • heinäkuu 2019 (4)
  • kesäkuu 2019 (5)
  • huhtikuu 2019 (1)
  • maaliskuu 2019 (3)
  • helmikuu 2019 (1)
  • tammikuu 2019 (5)
  • joulukuu 2018 (5)
  • marraskuu 2018 (5)
  • lokakuu 2018 (2)
  • syyskuu 2018 (2)
  • elokuu 2018 (2)
  • heinäkuu 2018 (3)
  • kesäkuu 2018 (7)
  • toukokuu 2018 (9)
  • huhtikuu 2018 (14)
  • maaliskuu 2018 (19)
  • helmikuu 2018 (12)
  • tammikuu 2018 (6)
  • joulukuu 2017 (1)
  • lokakuu 2017 (3)
  • syyskuu 2017 (1)
  • elokuu 2017 (3)
  • heinäkuu 2017 (3)
  • huhtikuu 2017 (1)
  • maaliskuu 2017 (1)
  • helmikuu 2017 (3)
  • tammikuu 2017 (1)
  • joulukuu 2016 (2)
  • lokakuu 2016 (6)
  • syyskuu 2016 (11)
  • elokuu 2016 (8)
  • heinäkuu 2016 (6)
  • kesäkuu 2016 (6)
  • toukokuu 2016 (2)
  • huhtikuu 2016 (2)
  • maaliskuu 2016 (4)
  • helmikuu 2016 (1)
  • tammikuu 2016 (2)
  • joulukuu 2015 (3)
  • marraskuu 2015 (8)
  • lokakuu 2015 (2)
  • syyskuu 2015 (1)
  • elokuu 2015 (2)
  • heinäkuu 2015 (2)
  • kesäkuu 2015 (1)
  • toukokuu 2015 (1)
  • huhtikuu 2015 (1)
  • maaliskuu 2015 (4)
  • helmikuu 2015 (4)
  • joulukuu 2014 (1)
  • elokuu 2014 (2)
  • huhtikuu 2014 (1)
  • maaliskuu 2014 (2)
  • marraskuu 2013 (1)
  • lokakuu 2013 (2)
  • syyskuu 2013 (3)
  • elokuu 2013 (2)
  • heinäkuu 2013 (5)
  • kesäkuu 2013 (1)
  • toukokuu 2013 (1)
  • huhtikuu 2013 (2)
  • maaliskuu 2013 (4)
  • helmikuu 2013 (1)
  • tammikuu 2013 (4)
  • joulukuu 2012 (3)
  • marraskuu 2012 (4)
  • lokakuu 2012 (7)
  • syyskuu 2012 (12)
  • elokuu 2012 (12)
  • heinäkuu 2012 (7)
  • kesäkuu 2012 (3)
  • toukokuu 2012 (7)

Kategoriat

  • author interview
  • book article
  • book review
  • books
  • literature article
  • podcast
  • poetry
  • religion
  • seminar report
  • summary
  • video
  • writers

Social

  • Näytä jariohiltunen:n profiili Instagram palvelussa

Suosituimmat tekstit

  • Hannu Mäkelä kuvasi eloisasti eläkeläisten rakkautta
  • Väinö Linna uskonnollisten kysymysten äärellä (2007)
  • Sukupolvien katkeamaton ketju
  • Taija Tuomisen pysäyttävä autofiktio
  • Mika Waltari pohti uskonnollisia kysymyksiä läpi elämänsä (2006)
  • Peter Høeg - Maagisen kerronnan tanskalainen mestari
  • Pertti Koskinen lähti Kullaalta jännityskirjailijaksi Harjavaltaan
  • Snaipperi - Eeli Tolvasen tie Vihdistä NHL:n kiekkokaukaloihin
  • Hanna-Riikka Kuisman #Syyllinen alkaa poliisin rysästä
  • Juha Seppälän parhaat kolumnit

Avainsanat

#amisreformi #metoo 1700-luku 1950-luku 1990-luku Aamulehti Aase Berg aatehistoria Abrahamin korpus Afrikka afrikkalainen kirjallisuus Agatha Christie Ahti Taponen Ahvenanmaa Aino Aalto Aino Kallas Aino Kontula Aiskhylos Ajan olo Akateeminen Kirjakauppa Aki Luostarinen Aki Ollikainen Alan Gratch Alastalon salissa Albert Camus Aleksanteri Kovalainen Aleksis Kivi Alexander Stubb Algoth Untola Alivaltiosihteeri Altered Carbon Alvar Aalto amerikkalainen kirjallisuus Amos Oz Andrea van Dülmen Andrew Taylor André Brink Andy Weir Angels and Demons Anja Lampela Ann-Christin Antell Anna-Leena Härkönen Anne Hänninen Anne Leinonen Anneli Kanto Anneli Tikkanen-Rózsa Ann Heberlein Annukka Kolehmainen Antero Warelius antiikin Kreikka antiikki Antony Beevor Antti Autio Antti Eskola Antti Kylliäinen Antti Tuuri Anu Koivunen Anu Silfverberg apartheid Apteekki-sarja Argentiina Arja Palonen arkkitehtuuri Arne Nevanlinna Arto Häilä Arto Nyyssönen Arto Paasilinna Arto Rintala Arto Schroderus Arto Seppälä Arttu Tuominen Arturo Pérez-Reverte Arvid Järnefelt Arvo Turtiainen Asko Sahlberg Asser Korhonen Asta Leppä Ateena author interview autobiography autofiktio Aviador Bagdadin prinsessa Baudolino Bertrand Russell bestseller Bibliophilos Billy O'Shea biografia Bo Carpelan book book article book review books Bram Stoker Brasilia brasilialainen kirjallisuus Butša C. J. Sansom C. S. Lewis Caj Westerberg Carita Forsgren Carlo Emilio Gadda Charles Dickens Cicero Claes Andersson Claire Castillon Colin Duriez Colonia Finlandesa Dan Brown Daniel Defoe Daniyal Mueenuddin Dare Talvitie David Beckham David Lynch Da Vinci Code Deception Point dekkari Die Blechtrommel Digital Fortress Donald Trump Don Quijote Doris Lessing Dracula dystopia economy triller Edgar-palkinto Edgar Allan Poe Edgar Rice Burroughs Edith Södergran eduskunta Eeli Tolvanen Eero Kavasto Eero Marttinen Eeva-Kaarina Aronen Eeva-Liisa Manner Eeva Nikoskelainen Eeva Rohas Eija Hammarberg Eija Lappalainen Eija Reinikainen Einari Aaltonen Eino Leino Elias Lönnrot Elina Karjalainen Elina Ylivakeri elokuvat elämäkerrat elämäkerta elämätaitokirjallisuus Emil Nervander Englanti englantilainen kirjallisuus Enostone Ensio Lehtonen episodiromaani Erasmus Rotterdamilainen Erik Wahlström Erkki Jukarainen eskatologia Esko Valtaoja Espanja espanjalainen kaunokirjallisuus esseet Essi Tammimaa estetiikka Eveliina Talvitie F. M. Dostojevski fantasiakirjallisuus fantasy novel fantasy short stories fasismi feminismi filosofia Finlandia-palkinto Finncon Finnmark Frankenstein Frank McCourt Franz Kafka Friedrich Nietzsche galaktinen runousoppi Game of Thrones geokätköily George Lucas George R. R. Martin gospel gram dark fantasy Göran Hägg Günter Grass haastattelu Hain series Hanna-Riikka Kuisma Hanne Ørstavik Hannimari Heino Hannu-Pekka Björkman Hannu Luntiala Hannu Mäkelä Hannu Salama Hannu Väisänen Harri István Mäki Harri Raitis Harri Varpomaa Harry Potter series hartauskirjallisuus Haruki Murakami Hassan Blasim Heidi Liehu Heikki Aleksanteri Kovalainen Heikki Nevala Helena Sinervo Helene Bützov Helene Bützow helluntailiike Helmivyö Helsingin Sanomat Helsinki Henning Mankell Hercule Poirot high fantasy Hiidenkivi Hiljainen tyttö Hilja Mörsäri historialliset romaanit historiantutkimus holokausti Hugh Ambrose Hugh Laurie Hunajaa ja tomua Huonon vuoden päiväkirja Husein Muhammed huumori höyrypunk Ian McEwan ihminen ihmissyönti II maailmansota ikonikritiikki Ilkka Malmberg Ilkka Rekiaro Ilkka Remes Ilkka Äärelä Ilmestyskirja Ilona Nykyri Ilta-Sanomat I maailmansota Image Inkeri inkeriläiset Inkeri Pitkäranta In Other Rooms Other Wonders Invisible Irak IRC Irmeli Sallamo Iron Sky Isadora islam Islanti islantilainen kirjallisuus Israel Italia J. K. Rowling J. L. Runeberg J. M. Coetzee J. P. Koskinen J. P. Pulkkinen J. Pekka Mäkelä J. R. R. Tolkien J. S. Meresmaa Jaakko Juteini Jaakko Kankaanpää Jaakko Yli-Juonikas Jaana Kapari-Jatta Jaana Nikula Jaan Kross jalkapallo James Tiptree Jr. Prize Jane Austen Jane Austin Janne Saarikivi Janne Tarmio japanilainen kirjallisuus Jari Järvelä Jari Sarasvuo Jari Tervo Jarkko Tontti Jayne Anne Phillips Jeffrey Eugenides Jenni Linturi Jerusalem Joel Lehtonen Johanna Hulkko Johanna Rojola Johanna Sinisalo John Steinbeck John Vikström Jonathan Littell Jonathan Rabb Jorma Ojala Joseph Kanon José Saramago Jouko Vanhanen Jouni Inkala Juan Manuel Juha Hurme Juha Itkonen Juha Lehtonen Juha Mylläri Juhani Konkka Juhani Lindholm Juhani Niemi Juhani Seppänen Juha Raipola Juha Ruusuvuori Juha Seppälä Juha Siltala Jukka Kemppinen Jukka Koskelainen Jukka Mallinen Jukka Pakkanen Jukka Relander Jumala juoksu Juri Nummelin juristit Jussi K. Niemelä Jussi Katajala Jussi Talvi Jussi Vares Jyri Raivio Jyrki Hakapää Jyrki Iivonen Jyrki Katainen Jyrki Kiiskinen Jyrki Lappi-Seppälä Jyrki Lehtola Jyväskylä jännitysromaanit Jää jääkiekko Jörn Donner kaanon Kaari Utrio Kaarlo Bergbom Kadotetut Kadun Kukka Kaija Luttinen Kaiken käsikirja Kain Tapper Kaisa Huhtala Kajaani Kaleva Kalevala Kalevi Jäntin palkinto Kansalliskirjasto Kantaja Karatolla Kari Aronpuro Kari Enqvist Kari Hotakainen Kari Koski Karo Hämäläinen Katariina Kathryn Lindskoog Katja Kaukonen Katja Kärki Katri Alatalo Katri Helena Katriina Ranne Katri Naukari Katri Rauanjoki kauhuromantiikka Kazuo Ishiguro Keijo Leppänen kellopunk Kelmee Kersti Juva Kertomuksen vaarat Kharis kielilläpuhuminen kielioppi Kiiltomato.net Kimmo Jokinen kirja-arvostelu kirjailijahaastattelu kirjakauppa kirjallisuudentutkimus kirjallisuushistoria kirjallisuuskritiikin historia kirjallisuuskritiikki kirjallisuussosiologia kirjatraileri Kirjava kirjeet kirjoittamisoppaat kirkkohistoria Kirsi Piha Kirsti Ellilä Kirsti Mäkinen klassikko kolumnit kootut teokset Korean sota Korppinaiset kosmologia kotimainen kaunokirjallisuus koulu koulukirjat kreikkalainen mytologia Kreivi Lucanor ja Patronio kristilliset symbolit Kristina Carlson Kritiikin Uutiset Kuinka sydän pysäytetään Kullaa kulttuurihistoria kulttuurijournalismi kulttuurintutkimus Kun kyyhkyset katosivat Kurjat kustannustoiminta Kustannus Z kustantajaelämäkerrat Kustavi Kuusamo kyberpunk Kyllikki Villa käännöskirjallisuus Kökar L. Onerva Laeta Kalogridis Laila Hirvisaari Lalli Lapin sota Lappi Lars Levi Laestadius Latinalainen Amerikka Laura Gustafsson Laura Jänisniemi Laura Karttunen Laura Lahdensuu Laura Luotola Laurence Sterne Lauri Levola Lauri Rauhala Lavatähti ja kirjamies Leaves of Grass Leena Majander-Reenpää Leena Parkkinen Leena Vallisaari Leif Salmén Leila Tuure Leimatut lapset Leo Tolstoi Les Bienveillantes Les Miserables lestadiolaisuus Lewi Pethrus Lewis resa Liisa Keltikangas-Järvinen Liisa Laukkarinen Liisa Väisänen Like Kustannus lintubongaus literature literature article Lotta Toivanen Lumooja luontokuvaus Lustrum luterilaisuus lyriikka lähetystyö maaginen realismi maailmankirjallisuus Maamme kirja Maan pakolainen Maanpakolaisten planeetta Maarit Eronen Maarit Verronen Machado de Assis Magdalena Hai Maihinnousu Makeannälkä Mammutti Mamoud Manhattan-projekti Manillaköysi Mannerheim Marc-Antoine Mathieu Maria Carole Maria Laakso Maria Mäkelä Maria Peura Marikki Piirtola Mario Vargas Llosa Marisha Rasi-Koskinen Maritta Lintunen Marja Sevón Marja Wich Marjut Paulaharju Markku Aalto Markku Envall Markku Pääskynen Markku Soikkeli Marko A. Hautala Marko Hautala Marko Kilpi Marko Tapio Marko Vesterbacka Mark Twain Markus Jääskeläinen Martta Heikkilä Martti Anhava Martti Lindqvist Martti Luther Mary Shelley Matias Nurminen matkakirjallisuus Matthew Woodring Stover Matthias Grünewald Matti Brotherus Matti Mäkelä Matti Vanhanen merimiestarinat Meriromaani Merja Mäki metsä mielisairaala Mihail Bahtin Mihail Bulgakov Mikael Agricola Mika Tiirinen Mika Waltari Mikko Karppi Mikko Lahtinen Mikko Lehtonen Milla Peltonen Minerva Kustannus Minna Canth Minna Maijala Minna Rytisalo Minun Amerikkani Miquel de Cervantes Mirkka Rekola modernismi Mr. Smith muistelmat murretekstit Museovirasto musiikki Myyrä Mäkelän piiri naisasialiike naiskirjallisuus Narnia-sarja Narnia series narratologia Natasha Vilokkinen neromyytti Netflix Netotška Nezvanova Neuvostoliitto New York Niccólo Machiavelli Nicholas Nickleby Nick Vujicic Niemi Nimeä minut uudelleen Nina Honkanen Noam Chomsky Nobel-palkinto Nordbooks Norja norjalainen kirjallisuus Norsunhoitajien lapset novellit Ntamo nuorisotutkimus Nuori Voima nuortenkirja Näkymätön Nälkäpeli Nälkävuosi näytelmät Oili Suominen Olavi Peltonen Olli Jalonen Olli Löytty omaelämäkerta Onni Haapala Opettaja-lehti opettajat oppaat Orhan Pamuk ornitologia ortodoksit Osuuskumma Otava Otavan Kirjasto Outi Alm Outi Oja Owen Barfield Paavo Cajander Paavo Haavikko Paavo Lehtonen Paavo Lipponen Paavo Nurmi Paavo Väyrynen Paholaisen haarukka Paholaisen kirjeopisto Paikka vapaana Pajtim Statovci pakinat pakopelit Panu Rajala Panu Savolainen pappi Parnasso Pascal Mercier Pasi Ilmari Jääskeläinen Paul Auster Pauliina Haasjoki Peiliin piirretty nainen Pekka Haavisto Pekka Marjamäki Pekka Pesonen Pekka Seppänen Pekka Simojoki Pekka Tarkka Pelkokerroin Peltirumpu Pelé Pentti Haanpää Pentti Holappa perhekuvaukset Per Olof Enquist Pertti Koskinen Pertti Lassila Peter Bieri Peter Høeg Peter Pan Petri Tamminen Petri Vartiainen physics Pia Houni Pia Rendic Pirjo Toivanen Pirkanmaa Pirkka Valkama Pirkko Talvio-Jaatinen Planet of Exile Platon Plutarkhos podcast poetry poliisi politiikka Pori Porvoo Prahan kalmisto psykohistoria psykologia puheviestintä Pulitzer-palkinto Pulmu Kailamo Päivi Artikainen Raahe Raamattu Raija Nylander Raija Oranen Raimo Salminen Raimo Seppälä Raisa Porrasmaa rakkausromaanit Ranska ranskalainen kaunokirjallisuus rasismi Rauma Rautaveden risteilijät Rax Rinnekangas Reijo Mäki Reijo Toivanen religion Richard Morgan Ridley Scott Riikka Ala-Harja Riikka Pulkkinen Rikosromaani Ristin Voitto ristiretket Risto Isomäki Robert Harris Robert Walser romaanit Romeo ja Julia Romuluksen sielu Roope Lipasti Rosa Liksom Rosa Luxemburg Routasisarukset Runeberg-palkinto runot runousoppi ruotsalainen kaunokirjallisuus Ruotsi ruotsinsuomalaiset rutto Saara Henriksson Saara Kesävuori Saara Turunen Saatanalliset säkeet Sadan vuoden yksinäisyys Saddam sairaalaromaani Saksa Salaliitto salapoliisiromaani Salla Simukka Salman Rushdie Sami Heino Samuli Antila Samuli Björninen Samuli Paulaharju Sana-lehti Sanna Nyqvist Sanna Pernu Sanna Ravi Sara Saarela Sari Malkamäki sarjakuvat Sastamala Satakunnan Kansa Satakunnan Viikko satiiri Sattumuksia Brooklynissa Satu Ekman Satu Hlinovsky Sauli Niinistö science fiction Seinäjoki seksuaalisuus selkokirjat selkoromaani Sentimentaalinen matka Seppo Loponen Seppo Raudaskoski Silja Frangén Siltala Silvia Hosseini Simo Frangén Simon Sebag Montefiore Sini Helminen Siperia sisällissota Sithin kosto Sofia Tolstaja Sofi Oksanen sosiaalipsykologia sosiaalityö sotaromaanit spanish literature spefi spekulatiivinen fiktio Sphinx Spin Star Wars steampunk Stig-Björn Nyberg sukutarinat Sunkirja suomalainen kaunokirjallisuus suomalainen lastenkirjallisuus suomalainen lukeminen suomalainen runous suomalainen teatteri Suomalainen teatteri / Kansallisteatteri suomen kieli Suomen Kuvalehti suomentajat surutyö Susan Cain suuret kertomukset Suzanne Collins Sven Lidman Sweet Tooth Sydänraja sää Taavi Soininvaara taidehistoria taidekritiikki Taija Tuominen taiteen tutkimus Taivaan tuuliin Talo vaahteran alla Tammen Keltainen Kirjasto Tammi Tampere Tampereen yliopisto Taneli Junttila Tapani Sopanen Tapio Koivukari Tapio Meri Tarja Halonen Taru Kumara-Moisio Taru Sormusten Herrasta Taru Väyrynen Tarzan Tauno Pihl teknotrillerit teologia Teos Terhi Rannela Terhi Törmälehto Tero Liukkonen Tertti Lappalainen The Brooklyn Follies The Casual Vacancy The Fear Index The Hunger Games The Lost Symbol The Pacific The Second World War Theseuksen henki Tieto-Finlandia Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto tietokirjallisuus tietokirjoittaminen Tiina Kartano Tiina Raevaara Timothy Zahn Titia Schuurman Toini Havu Tomas Tranströmer Tomi Huttunen Tommi Kinnunen Torsti Lehtinen trilleri Troikka TTKK Tuija Takala Tuire Malmstedt Tulen ja jään laulu Tuli&Savu Tuntematon sotilas Tuomas Kauko Tuomas Kyrö Tuomas Nevanlinna Tuomas Niskakangas Tuomas Vimma Turbator Turku Turun yliopisto Tuula Kojo Tuula Tuuva Tuulikki Valkonen TV-sarjat Tyhmyyden ylistys TYKS Tytti Rantanen työelämä Työmiehen vaimo Tähtien sota tähtitiede Tähtivaeltaja Täällä Pohjantähden alla Ukraina Ulla-Lena Lundberg Ulla Lempinen Ulvila Ulvilan Seutu Umberto Eco Unkari Uno Cygnaeus Uppo-Nalle urheilu Urho Kekkonen Urpu Strellman Ursa Ursula K. LeGuin USA uskonnollinen kirjallisuus uskonnollinen usko uskonto utopia vakoojaromaanit Valheet Valkoinen kääpiö Vanha-Ulvila Vanhan ruhtinaan rakkaus Vantaa Veera Antsalo Veijo Meri Veikko Huovinen Veikko Koivumäki Venetsia Venäjä venäläinen kirjallisuus Vesa Haapala Vesa Sisättö Via Merulanan sotkuinen tapaus Victor Hugo Vigdís Grímsdóttir Vihan hedelmät viikingit Viktor Jerofejev Ville-Juhani Sutinen Ville Hämäläinen Ville Keynäs Ville Lindgren Ville Tietäväinen Villi Länsi Virke virolainen kirjallisuus Virpi Hämeen-Anttila Voltaire Volter Kilpi Vuoden kristillinen kirja Väinö Linna Walt Whitman Warelia war history Wille Riekkinen William March William Shakespeare Winston Churchill writers WSOY WW I X-sukupolvi YA-kirjallisuus Yksin Marsissa Ylpeys ja ennakkoluulo yläaste Yrsa Sigurðardóttir Ystäviä ja vihollisia Yö ei saa tulla Zachris Topelius Äidin rukous Älä kysy yöltä ÄOL šaria
Follow VETUS Et NOVA on WordPress.com

Blogit.fi

Katso muita blogeja osoitteessa https://www.blogit.fi/

Dekkariviikko 10.-17.5.2019

Blog Stats

  • 94 911 hits

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Privacy & Cookies: This site uses cookies. By continuing to use this website, you agree to their use.
To find out more, including how to control cookies, see here: Cookie Policy
  • Seuraa Seurataan
    • VETUS Et NOVA
    • Already have a WordPress.com account? Log in now.
    • VETUS Et NOVA
    • Mukauta
    • Seuraa Seurataan
    • Kirjaudu
    • Kirjaudu sisään
    • Ilmoita sisällöstä
    • Näytä sivu lukijassa
    • Hallitse tilauksia
    • Pienennä tämä palkki
 

Ladataan kommentteja...