Avainsanat
book review, fantasiakirjallisuus, fantasy novel, high fantasy, J. R. R. Tolkien, Laura Luotola, romaanit, suomalainen kaunokirjallisuus, Tähtivaeltaja
Laura Luotola.
Laura Luotola: Suoja: Veteen heijastuvat kivet. Iris Kustannus 2019. 703 s.
SYKSYLLÄ 2019 ilmestynyt Veteen heijastuvat kivet on Laura Luotolan (s. 1976) ylvään Suoja-trilogian toinen osa. Tiiliskiviromaani sekoittaa viihdyttävästi dystopiaa, aasialaista filosofiaa ja kulta-ajan myyttejä. Unohtamatta vahvaa punk-henkeä, joka puhaltaa fantasiaseikkailun vahvaan elämään.
Suoja-sarjan universumi sijoittuu valtavan kuvun alle. Vanha maailma on tuhoutunut, ja kirjan henkilöt ovat tietoisia vain suojakuvun alaisesta todellisuudesta.
Suojakuvun alaisessa infrastruktuurissa on päällekkäin kaksi kaupunkia, joista An on ylempi ja Kándu alempi. Suojan ulkopuolella olevaa maailmaa kutsutaan khaironiksi.
Kuvun alla on tiukka meininki. Keskusjohto valvoo Kándun menoa tarkasti. Poliisivoimien katupartiot ovat jokapäiväisiä.
Kupuyhteisön huipulla ovat Mahdit, ruumiittomat jumalat, joista kukaan ei tunnu tietävän mitään. Kuvaus vertautuu suoraan antiikin Kreikan homerolaisiin jumalrunoihin:
”Kulta-ajan kansat saavuttivat tietämyksessään ja taidoissaan niin korkean huipun, että heidän lähettämänsä viestit kaikuivat avaruuden jokaiseen kolkkaan. Vauraudesta sekä yltäkylläisyydestä kertovat viestit herättivät toisten aurinkokuntain jumalissa syvää kademieltä. Lopulta kateelliset jumalat lyöttäytyivät yksiin.” (s. 16)
Uskonnollinen jännite on Luotolalle tärkeä.
VETEEN HEIJASTUVAT KIVET sijoittuu tapahtumiltaan pääosin Kudon saaristoon.
Uskonnollinen jännite on Luotolalle tärkeä alusta lähtien. Päähenkilö Ranir Nissa-Ir on liskojen jälkeläinen, joka on asunut vanhassa kallioluostarissa. Raamatun Samuelin tavoin hän pystyy keskustelemaan jumalien kanssa.
Sittemmin Mahdit ovat hiljentyneet, ja Ranir on maallistunut. Kunnes lapsuuden jumalatar Tytär ilmestyy uudelleen, ja Ranirin elämä muuttuu kertaheitolla.
Seuraa värikkäitä ja monipolvisia jaksoja, joissa Ranir kumppaneineen matkaa viidakossa ja rämpii lumessa vuorilla. Syrjäisellä Kautsurannikolla kootaan sotajoukkoja, joiden tarkoituksena on käynnistää vallankumous. Ehtiikö Ranir kumppaneineen tehdä asialle jotain, ennen kuin on liian myöhäistä?
KUDON saaristoa hallitseva Tytär on teokraattisen valtakuntansa diktaattori.
Kuusi Bhir Jandirin askeettia ja juonikas dekaani Nergüi Issa-Oler matkaavat Kudon halki mukanaan Tyttären kiistanalainen viesti. Kun matka aikanaan päättyy, alkaa uusi aikakausi, jonka sisältö ja muoto ovat arvoitus Tyttärellekin.
Tärkeitä sivuhenkilöitä ovat kapinallisjohtaja Bendelgeren, Tulen Antaja, sirkustirehtööri sekä Liskojen Lisko, jonka hallussa on Mustan Marmoripalatsin salaisuus.
Luotolan lajityyppi on tutustumisen arvoinen yhdistelmä scifiä, kyberpunkia, fantasiaa ja dystopiaa. Kekseliäs miljöö sisältää kehittynyttä teknologiaa arkaaisessa kulttuurissa.
Luotolan romaanista henkii sanomisen palo ja kirjoittamisen ilo.
KIRJAILIJAN voima on taitavassa tarinankuljetuksessa sekä henkilön- ja miljöönkuvauksessa. Esimerkiksi dystooppisen infrastruktuurin yksityiskohdat on pohdittu tarkasti ja loppuun saakka. Myös hallitun suljetun systeemin tematiikka on kiintoisasti esillä.
Kieli on loppuun asti hiottua. Runsas uudissanasto viittaa Tolkienin esikuvaan.
Romaanin lopussa olevasta sanastosta lukija voi tarkistaa mielleyhtymiensä oikeellisuuden.
Kirjailija ilmiselvästi nauttii juuri tällaisen tyylin ja tekstin kirjoittamisesta. Romaanista henkii sanomisen palo ja kirjoittamisen ilo. Veteen heijastuvat kivet ei vaikuta varsinaisesti suomalaiselta spefi-teokselta vaan hakee vertailukohtansa ja -teoksensa muualta.
Luotola on kuopiolaislähtöinen mutta asuu nykyisin Helsingissä. Se, että Luotola julkaisee Suoja-teoksiaan oman Iris Kustannuksensa kautta, on itsessään kiintoisaa. Näin hyvin tehdyt teokset olisivat hyvin kelvanneet jonkin valtakustantajan kustannusohjelmaan.
Arvostelu on julkaistu Tähtivaeltajassa nro 1/2020.
VETUS Et NOVA 