Norjalainen menestysromaani naispapista

Avainsanat

bestseller, book review, Hanne Ørstavik, norjalainen kirjallisuus, Satakunnan Kansa, Tuula Tuuva

Hanne Ørstavik: Pappi. Alkuteos Presten (Norja 2004). Suom. Tuula Tuuva. Like 2006. 235 s.

Norjan tärkeimpiin nykykirjailijoihin lukeutuu Hanne Ørstavik (s. 1969), jolta on suomennettu tähän mennessä neljä teosta.

Vuonna 2004 ilmestynyt Presten on naispapista kertova menestysromaani. Teos tuli myyntiin suomalaisiin kirjakauppoihin maaliskuussa 2006 nimellä Pappi.

Pappi on Ørstavikin seitsemäs romaani. Teos toi hänelle Norjan tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon Bragen, arvoltaan 50000 Norjan kruunua.

Papissa on vahva avainromaanin sivumaku. Unenomaisen romaanin tapahtumat sijoittuvat pääosin Pohjois-Norjaan, jossa kirjailija itse on syntynyt ja varttunut. Finnmarkin pikkukylään sijoittuu myös Ørstavikin toinen romaani Kjærlighet (1997; suom. Rakkaus 2003).

Päähenkilö on kolmekymppinen naispappi Liv, joka joutuu karmivien itsemurhatapausten pakottamana miettimään isoja kysymyksiä ihmisyydestä ja uskonnosta.

Tajunnanvirtamaisessa kerronnassa mielettömät näköalat vuorottelevat rationaalisten asioiden ja arkipäiväisten tapahtumien kanssa.

Livin unelmat ja tavoitteet muuttuvat tyystin Finnmarkissa vietetyn vuoden aikana. Nainen kokee epäonnistuneensa jo ensimmäisessä saarnassaan, joka meni ylipitkäksi.

Hän harrastaa väitöstutkimuksensa siivittämänä tekstintutkimusta ja luotaa vanhan saamelaiskapinan silminnäkijälausuntojen rivejä ja niiden välejä. Liviä puhuttelee ennen muuta kieli, jota pappi käyttää lohdutuksen välineenä tai lyömäaseena.

Ørstavikin äärimmilleen pelkistetyssä ilmaisussa sanat töksähtelevät ilman kunnon välisanoja, toisinaan jopa irvokkuuteen asti. Runollinen tyyli hämmentää ajatuksia sauvasekoittimen lailla.

Kerronta on täynnä maisemallisia kielikuvia, jotka siivittävät surullisia tunnelmia ja traagisia tapahtumia. Romaanin perusvire jää melko synkäksi.

Erikoinen romaanimuoto havainnollistaa problemaattisen päähenkilön henkistä käymistilaa. Papin kaikki luvut on näet kirjoitettu pötköön ilman järjestysnumeroita ja sivunvaihtoja.

Livin tajunnanvirta velloo puolelta toiselle lähes pidäkkeettömästi mutta luo tehokkaan vaikutelman.

Papissa uusi ja vanha aika kohtaavat kipunoivasti. Romaanihenkilö yhtäältä kertaa intohimoisesti tutkijankammiossaan saamelaisten traagisia tapahtumia 1850-luvulla. Toisaalta hän törmää virkatyönsä vuoksi jälkimodernin ajan ilmiöihin, esim. uususkonnollisuuteen ja homoseksuaalisuuteen.

Kun aika on liikkeessä edestakaisin, lukija pääsee minäkertojan mukana toistuvasti aistimaan historian ja nykyajan jännitteitä. Tulevaisuuden norjalaiskirjailija jättää auki.

Like Kustannuksen rooli määrätietoisena pohjoismaisen kirjallisuuden maahantuojana on jatkunut jo vuosia.

Ørstavikin teoksen varsin lakonisesti suomentanut Tuula Tuuva (myöh. Tuula Tuuva-Hietala) on ansioitunut erityisesti islantilaisen kirjallisuuden (mm. Einar Már Gudmundsson, Svava Jakobsdóttir, Kristín Ómarsdóttir, Thor Vilhjálmsson) suomentajana.