Jumalten verta, ihmisten veroinen

Avainsanat

book review, fantasiakirjallisuus, fantasy novel, Magdalena Hai, Maria Carole, Osuuskumma, romaanit, suomalainen kaunokirjallisuus, Tähtivaeltaja, YA-kirjallisuus

Maria Carole.

Maria Carole: Sinisen talon noita. Osuuskumma 2019. 380 s.

Savolaissyntyisen mutta Ranskassa tätä nykyä asuvan Maria Carolen (s. 1983) toinen romaani Sinisen talon noita on itsenäinen jatko-osa kirjailijan esikoisteokselle Tulen tyttäriä (2014).

Uutuusromaanin naispäähenkilö on 17-vuotias Auri-tyttö. Hänellä on haaveena tulla isona yhtä mahtavaksi parantajaksi (maimoksi) kuin isoäitinsä oli aikoinaan ollut.

Parantajan ammatti on tytön elämäntehtävä, johon hän on valmistautunut pikkutytöstä alkaen. Sitten Auri kohtaa miehen, joka laittaa nuoren sydämen sekaisin pahemman kerran.

YA-kirjallisuutena Sinisen talon noita on varsin toimiva kokonaisuus.

TUNTEMATON ELÄMÄNKOHTALO on vaivannut tyttöä vuosia:

”Pienen ikänsä Auri oli kuvitellut olevansa osiltaan jumalten verta. Ehkä hän sittenkin oli vain noita, tietämättään. Ajatus oli yhtä aikaa tyrmäävä ja hillittömän hauska. Ihminen mutta noitien verta. Kaikki nelvikalaiset eivät ehkä tuumaisi ihmisyydestään samaa.” (s. 203)

Maria Carole kirjoittaa samantyyppistä romanttista fantasiaa kuin debyytissäänkin. Fantastiset ainekset jäävät selvästi romanttishenkisen henkilökuvauksen jalkoihin.

YA-kirjallisuutena Sinisen talon noita on varsin toimiva kokonaisuus. Nuoria aikuisia kiinnostavia kirjallisia elementtejä on kosolti.

Kirjailijan edellisestä kirjasta tutut hahmot ovat mukana myös uutuudessa hieman vanhentuneina. Orastava rakkaussuhde kasvattaa Auria ihmisenä. Samalla hän huomaa aikuiselämän pohjattoman yksinäisyyden.

Naispäähenkilöiden matkassa kuljetaan tunnekuohusta toiseen.

ISON OSAN kertojan huomiosta saa päänäyttämö Nelvika ja sitä ympäröivä Melenjan fantasiamaailma. Melenja muistuttaa Homeroksen Iliaan maailmaa, jossa muinaiskreikkalaista maailmaa hallitsivat jumalat ja heidän alapuolellaan olivat puolijumalat ja tavalliset ihmiset.

Toisaalta Melenja muistuttaa enemmän muinaista Suomea kuin Kreikkaa. Miljöönkuvaus ei ole kirjailijan ydinosaamista. Tämän tiedostaen Maria Carole keskittyy oikeastaan lähes tyystin henkilökuvaukseen.

Melenjan kartta. Tekijänä Magdalena Hai.

NAISPÄÄHENKILÖIDEN MATKASSA kuljetaan tunnekuohusta toiseen, kun Naarni, Vanja ja kumppanit lähtevät vaarallisille retkilleen.

Miesten kotiinpaluu on naisten elämien huippuhetkiä, silloin onni on ylimmillään.

Lukuromaaniksi Sinisen talon noita on hieman ylipitkä, vaikka kirjailija välttää kohtuullisen hyvin kerronnalliset joutohetket. Tykkäsin virheettömästä kielestä ja sujuvasta tarinankuljetuksesta.

Arvostelu on julkaistu Tähtivaeltajassa nro 4/2019.